S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu

HARJOITUSTYÖ


Harjoitustyö tehdään 4 hengen ryhmissä. Ryhmät muodostetaan ensimmäisellä luennolla. Harjoitustyö on laajuudeltaan n. 1,5 op (= 40h työ)/ henkilö (esim. neljän opiskelijan ryhmän tuotos on kokonaislaajuudeltaan n. 6 op.) Harjoitustyö arvostellaan asteikolla 1-5 ja kukin ryhmän jäsen saa saman arvosanan. Harjoitustyön arvosana muodostaa 40% koko kurssin arvosanasta.

Harjoitustyöhön saa apua luennoilla ja Maria Köykältä (maria.koykka(a)tkk.fi).


Harjoitustyön aihe
Tietokone matkapuhelimessa - palveluita keski-ikäisille naisille.

(Virikkeeksi annettu Mika ylianttilan väitöskirjan tiivistelmä: http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos05/ylianttila.htm.)
Harjoitustyössä kehitetään siis palvelukonsepti/-konsepteja, ei valmista palvelua!!! Kohderyhmänä keski-ikäiset naiset.


Harjoitustyön vaiheet
Harjoitustyö voidaan jakaa kuuteen vaiheeseen:

1. Harjoitustyösuunnitelma (palautetaan pe 24.3.2005 klo 12.00 mennessä sähköpostitse Maria Köykälle (maria.koykka(a)tkk.fi))
Harjoitustyösuunnitelma pitää sisällään alustavan suunnitelman työn vaiheista (mitä tehdään? kuka tekee?), aikataulusta (milloin?), kohderyhmästä (tarkka määritelmä iästä jne.), menetelmistä (mitä mentelmää missäkin vaiheessa ja alustava perustelu menetelmän valinnalle) ja muista huomioon otettavista asioista (esim. haastattelu paikasta).

Harjoitustyösuunnitelmaan saattaa tulla muutoksia tutkimuksen edetessä (varsinkin loppuvaiheen menetelmien osalta), mutta suunnitelman tarkoitus on kuitenkin hahmottaa koko prosessi jo alkuvaiheessa.

Harjoitustyösuunnitelma palautetaan sähköpostitse Maria Köykälle pe 24.3. mennessä mielellään linkkinä. Harjoitustyösuunnitelma täytyy suorittaa hyväksytysti. Näin ollen se voi tulla takaisin tarkennettavaksi jos siihen on tarvetta.

2. Taustatietous kohderyhmästä sekä valituista menetelmistä (perustelut)
Tässä vaiheessa on kyse nk. teoriataustasta, joka laaditaan kirjallisuuteen tutustumalla. (Muistakaa lähteet!) Ryhmäläiset kokoavat teoreettista tietoa kohderyhmästä osoittaakseen tuntevansa sen tarpeeksi hyvin. Tärkeää tietoa tässä tapauksessa on mm. kohderyhmän kuvaaminen ja tutkimusmetodien esitteleminen ja perustelut niiden valinnalle. On myös tärkeää määritellä mitä keski-ikäinen tässä tapauksessa tarkoittaa.

3. Tarvekartoitus kohderyhmästä
Tarvekartoitusvaiheessa on tarkoitus selvittää, minkälaisia näkyviä tai piileviä tarpeita kohderyhmällä on. Konseptin ideointi (vaihe 4) perustuu tarvekartoituksen tuloksiin. Tässä vaiheessa valitaan siis jokin menetelmä(t), jota sovelletaan, jotta tarpeista saataisiin mahdollisimman paljon selvyyttä ennen konseptin ideointia. Tarvekartoituksessa ollaan siis kiinnostuneita tarpeista eikä oteta kantaa siihen, millä tavoin teknologisilla ratkaisuilla pystytään vastaamaan todettuihin tarpeisiin.

Tarvekartoitusta varten kukin ryhmä etsii muutaman henkilön kohderyhmästä (8-20 hlöä menetelmästä riippuen), joiden tarpeita kartoitetaan valitulla menetelmällä (haastattelu, kysely, observointi, päiväkirja jne.) Nk. raskaammissa menetelmissä kuten haastattelussa ryhmälle riittää >10 haastateltavaa, kun taas esim. kyselylomake tulee lähettää useammalle.

Tarvekartoitus tulee suunnitella huolellisesti, sillä konseptointi on riippuvainen tarvekartoituksen tuloksista.

4. Konseptin ideointi ja tuotto
Konseptin ideointia varten valitaan menetelmä, jonka avulla tarvekartoituksen tuloksia aletaan käsitellä. Konseptiluonnoksia syntyy usein useita, joista valitaan yksi jatkokehitystä varten. Kaikki syntyneet konseptiluonnokset mainitaan loppuraportissa. Jatkokehitystä varten valittu konsepti kuvataan mahdollisimman tarkasti.

5. Konseptin validointi
Konseptin validoinnissa on tavoite saada kohderyhmän edustajilta palautetta ja parannusehdotuksia laaditusta konseptista. Validointia varten valitaan menetelmä, jolla tuotettua konseptia esitellään käyttäjäryhmällä. Validointia varten on tehtävä tarkka suunnitelma, josta käy esille mitä ja miten validointi tullaan suorittamaan. Validointi voidaan toteuttaa joko tarvekartoitukseen osallistuneiden henkilöiden tai muiden kohderyhmän edustajien kanssa. Konseptiin tehdään tarvittavia muutoksia validoinnin perusteella.

6. Työn raportointi
Koko harjoitustyö raportoidaan kirjallisesti eli siitä laaditaan tutkimusraporttia vastaava dokumentti. Raportissa jokainen työvaihe kuvataan ja perustellaan. Raportti koostuu edellä mainituista viidestä vaiheesta, tulosten purusta ja niiden merkittävyyden arvioinnista.

Harjoitustyön loppuraportti palautetaan pe 21.4 klo 12.00 mennessä Maria Köykälle. Harjoitustyö esitetään posterina to 27.4. luennolla.


Harjoitustyön aikataulu

Harjoitustyösuunnitelma palautetaan pe 24.3 klo 12.00 mennessä sähköpostissa Maria Köykälle (maria.koykka(@) tkk.fi) mieluiten linkkinä.
Luennoilla on mahdollista kysyä harjoitustyöhön liittyviä kysymyksiä.
Valmis harjoitustyöraportti palautetaan pe 21.4 klo 12.00 mennessä Maria Köykälle sähköpostitse (mieluiten linkkinä). Tämän jälkeen palautettuja töitä ei arvostella.
To 27.4.2006 luennolla käydään kunkin ryhmän harjoitustyön oleelliset osat läpi. Työt esitellään posterin avulla.


Harjoitustyön raportointi

Raportti ei saa olla laajaa lavertelua, mutta asiat tulee esittää selvästi mitään oleellista pois jättämättä. Raportissa oletetaan olevan myös pohdintaa eikä vain mekaanista raportointia tehtävien suorittamisesta. Raportti koostuu mm. seuraavanlaisista asioista:
- teoriatausta: selvitystä kohderyhmästä yleisesti sekä käytetyistä tutkimusmenetelmistä (ja perustelu miksi mikäkin menetelmä on valittu)
- tarvekartoitus: menetelmät, toteutus, tunnelmia, tuloksia jne.
- konseptin ideoinnin toteutus ja tulos
- konseptin validointi, validoinnin tulokset ja konseptin muokkaus validoinnin perusteella
- prosessin pohdinta: mikä meni hyvin, missä olisi kehitettävää, parannusehdotuksia
- tulokset ja niiden pohtiminen

Harjoitustyötä ei hyväksytä jollei siitä ole palautettu sekä harjoitustyösuunnitelmaa että loppuraporttia!


Harjoitustyön arviointiperusteita

Ohessa on muutamia arviointikriteereitä harjoitustyön arvioinnille:

Arvosana 1
Harjoitustyö ja raportti jätetty. Olelliset asiat on raportoitu (lähinnä pakolliset asiat lueteltu.) Heikko teoriatausta tai ei teoriataustaa ollenkaan. Menetelmäpohdinta puuttuu. Tulokset raportoitu.
- Luettelon omainen raportti vailla syvyyttä ja pohdintaa.

Arvosana 2
Harjoitustyö ja raportti jätetty. Heikko teoriatausta. Heikkoa tulosten raportointia ja pohdintaa. Menetelmät mainittu.
- Selkeä raportti tapahtuneesta. Osittain pohdintaakin näkyvissä.

Arvosana 3
Harjoitustyö ja raportti jätetty. Oleelliset asiat raportoitu, tulokset raportoitu ja pohdittu niiden merkitystä. Selkeä teoriatausta sekä kohderyhmästä että menetelmistä. Tutkimuksen vaiheita perusteltu.
- Hyvä, strukturoitu raportti. Ihan selvästi pyritty syvällisempään pohdintaan.

Arvosana 4
Harjoitustyö ja raportti jätetty. Teoriatausta on pohjana työlle. Menetelmiä selvästi pohdittu. Raportoitu eri vaiheet ja pohdittu niiden suhdetta toisiinsa. Pohdittu tuloksia.
- Hyvä, strukturoitu raportti. Raportissa on syvällistä pohdintaa ja asioita on pystytty vetämään yhteen. Hyvä kokonaisuus.

Arvosana 5
Harjoitustyö ja raportti jätetty. Tasapainoinen kokonaisuus. Kaikki vaiheet sulautuvat toisiinsa ja pohdinta ja raportointi kulkevat käsikädessä. Menetelmiä, teoriaa ja tuloksia pohditttu työn kokonaisuuden kannalta.
- Mallikas raportti tutkimuksesta. Kaikki asiat on perusteltu ja pohdittu. Teoria näkyy raportoitavissa asioissa. Tuloksia on pystytty pohtimaan ja perustelemaan tutkimukseen peilaten.


Harjoitustöiden esittely ja ohjeet posterin tekoon

Harjoitustyöt esitellään 27.4.2006, klo 15:15-19:00

Ryhmä esittelee työtään muille posterin muodossa. Posteri on kirjallinen ja kuvallinen tiivistelmä tutkielmasta. Hyvä posteri on yksinkertainen, sujuva, luettava, hyvin jäsennelty, iskevä. Posterissa asiat kerrotaan tiiviissä tekstimuodossa ja annetaan kuvioiden tai taulukoiden kertoa. Posterissa tulee esittää harjoitustyön tarkeimmät (muita kiinnostavat) asiat kuvin tai vähäisellä tekstimäärällä. Posterin arvosana on 20% kurssiarvosanasta.

Posterista pitää löytyä seuraavat asiat:

-Otsikko ja alaotsikoita
-Ryhmän jäsenten nimet
-Tekstiä
-Kuvioita, kaavioita tai kuvia

Posteri tehdään A1 kokoon. Ulkoasu on vapaamuotoinen. Väritulosteita saa käyttää. Muista kuitenkin selkeä ja miellyttävä visuaalinen ulkoasu.

Pahvikartongin posteria varten voi hakea tlt-labran sihteeriltä Sari Kiveliöltä (2 krs., labran käytävä, toinen huone vasemmalla) ns. toimistoaikoina (arkisin ennen klo 16).

Jokainen ryhmä valmistaa posterin esitystä varten. Posterit palautetaan ja esitetään torstaina 27.4. Esitystilaisuudessa jokainen ryhmä esittää harjoitustyönsä posterin avulla. Esitys saa kestää n. 5 min. HUOM! Kaikkea ei kannata kertoa, siihen ei aika riitä eikä kukaan jaksa kuunnella. Posterissa ei kannata raportoida koko raporttia vaan kertoa esim. menetelmistä, tuloksista, kommelluksista joista voi oppia jne. Kannattaa ajatella mikä muita oikeasti kiinnostaa ja on muille hyödyllistä tietoa!


Ideoita posterin tekoon voi katsoa esimerkiksi seuraavilta sivuilta:

http://www.kumc.edu/SAH/OTEd/jradel/Poster_Presentations/PstrStart.html
http://www.valt.helsinki.fi/optek/posteri/ohje.htm
http://www.joensuu.fi/opetusteknologiakeskus/koulohj/oppimat/posteri/tarkoitus.html
http://www.valt.helsinki.fi/staff/mainkine/posteri.htm

Päivitetty 17.3.2006 MHy