S-72.253 Datasiirto ja tietokoneverkot
Harjoitus 4/1998
Ratkaisut:
1. X.25 -palvelun myyjän toimesta seinälle ilmestyy joko 25-napainen (x.21 bis) tai 15-napainen (X.21) D-liitin. Näistä edellinen näyttää tietokoneeseen päin modemin liittimeltä. Jälkimmäinen tarvitsee vähemmän ohjaussignaaleja, on siten selväpiirteisempi (Halsall, kuva 8.6) ja kutakin signaalia varten on käytettävissä symmetrinen pari, mutta sopivaa liitintä ei välttämättä ole tietokoneessa valmiina. Tietokoneen sarjaliitäntäpiirin tulisi tukea HDLC-kehysten käsittelyä, kehysten muodostaminen ja purkaminen ohjelmallisesti on mahdollista, mutta hidasta. Näiden lisäksi tarvitaan X.25 -palvelupyynnöt toteuttava ohjelmapakkaus.
OSI-protokollapinon puitteissa on määritelty X.25-palveluun tukeutuva virtuaalipääteprotokolla ja MOTIS-sähköpostistandardi. WWW sensijaan on Internet-maailman erikoisuus ja tarvitsee tuekseen TCP/IP-protokollan. Siten muutkin edellä mainitut palvelut on selvintä rakentaa TCP/IPn päälle. Suositus RFC 1356 käsittelee X.25-verkon päällä toimivaa IP-palvelua.
X.25-liitäntä ja -ohjelmisto tarvitaan vain yhteen lähiverkon koneeseen, jolle muut verkon koneet lähettävät IP-datagrammeja lähiverkon välityksellä verkon omien kehysten sisällä. Kullakin koneella on oma IP-osoite, TCP-ohjelma, SNMP-sähköpostiohjelma ja TELNET-ohjelma.
X.25-yhteys on sangen hidas, jos on tarkoitus lähettää muutakin kuin tekstidokumentteja.
2. Lähiverkon ja WAN-verkon välillä tarvitaan luultavasti sovitusta, vaikka toisiinsa kytkettävät verkot olisivat samantyyppisiäkin. Nopeuksien erot vaativat puskurointia ja esim. lähiverkon kehyksen pituus saattaa olla WAN-verkolle sopimaton. Jos lähiverkot ovat samantyyppisiä, liitäntä voidaan yrittää toteuttaa läpinäkyvästi siten, että se näyttää molempiin lähiverkkoihin päihin sillalta eikä välissä oleva WAN-verkkoyhteys näy.
Hyvin pienillä liikennemäärillä kannattaa käyttää valinnaista puhelinlinjaa (tai ISDN-linjaa). Tällöin esim. soitetaan kerran päivässä ja haetaan tullut posti. Yhteys on kuitenkin varsin hidas. Jos siirrettävää on paljon, 32 linjan E1-ryhmä (2Mbps) on nopeampi, mutta kallis. ATM-yhteys on vielä nopeampi (raakanopeus 155 Mbps) ja käyttäjä saa joustavasti kulloinkin tarvitsemansa osan yhteyden kapasiteetista.