Torstain
OLO-ryhmä
CASE1:
Käyttäjäparat ovat suunnittelijoiden armoilla
Oppimistavoitteet:
1. Kuinka
hyödyntää eri käyttäjien kokemuksia yrityksessä tuotteen
elinkaaren
aikana?
2. Mikä on
valtion ja puolueettomien tahojen (esim. lehdet) rooli
käytettävyyden
edistamisessä? (käytettävyyden tärkeyden esilletuomisessa)
3. Mikä on yhden
kuluttajan mahdollisuus antaa palautetta ja vaikuttaa
palautteellaan?
Tavoite 1:
- Ongelmat
suunnittelussa syntyvät suunnittelijan ja käyttäjän erilaisista
käsitteellisistä
malleista
- Käytettävyys
sisällytetään tuotteeseen jo vaatimusmäärittely- ja
suunnitteluvaiheessa
- Jos käyttäjiltä
saadaan kokemuksia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
suunnitteluprosessia,
saadaan kustannussäästöjä ja helpotetaan
suunnittelua
-
Käytettävyydelle ei anneta riittävästi huomiota
- Prototyypeillä
tehdyistä tutkimuksista saadaan paremmin palautetta kuin
paperilla
olevista malleista
- Tutkimuksia
tehdään, mutta tuloksia ei osata hyödyntää
- Edellisiin
tuotteisiin liittyviä käyttäjätutkimuksia pitäisi muistaa
hyödyntää myös
seuraavissa tuotteissa
- Netistä
yritysten sivuilta löytyy useita palautelomakkeita, mutta
yritysten
resurssit palautteen käsittelyyn ovat arvoitus
- Internetin
Forumit ja keskustelupalstat voisivat toimia hyvinä
idealähteinä ja
palautekanavina
- Mitä pidempi
elinkaari, sen tarkempi suunnittelu
-
Käytettävyystutkimus on usein ulkoistettua firmoissa
Tavoite 2:
- Valtio tutkii
ja kehittää käyttäjäkeskeisen tuotekehtiyksen menetelmiä
- Suomen hallitus
linjaa tehtäväkseen Suomen osaamisperustan vahvistamisen
ja tutkimus- ja
tuotekehityksen voimistamisen
-
Informaatioteknologian tulevaisuus liikkumassa fyysisestä ulottuvuudesta
kohti
käytettävyyttä arvostavaa sosiaalista ulottuvuutta
- Yliopistot ja
VTT ovat Tekesin rahoittamina mukana aktiivisesti
kehitysprosessissa
- VTT tekee
käyttäjäkeskeissuunnittelututkimusta
- VTT on mukana
suunnitteluprosessissa, mutta ei osallistu valmiiden
tuotteiden
arviointiin
-
Standardointijärjestöt edistävät käytettävyyttä hyväksymällä
testausmenetelmästandardeja
- Lehdet
edistävät arvioinneillaan kuluttajien tietoisuutta ja siten
lisäävät
käytettävyyden arvostusta ominaisuutena
- Toisaalta
lehtien arvostelut ovat usein todella pelkistettyjä eivätkä
yksilöi
ominaisuuksia kunnolla
- Lehtien
testausryhmät kovin suppeita, eivät edusta koko käyttäjäkuntaa
- Testausta
tekevät lehdet suhteellisen pienilevikkisiä eivätkä yleisesti
tunnettuja
Tavoite 3:
- Kuluttajat
eivät ymmärrä omia mahdollisuuksiaan palautteenantoon
-
Kuluttajansuojalakia ei tunneta, eikä siihen osata vedota
-
Kuluttajavirasto valvoo kuluttajien oikeuksia
- Palvelualalla
osataan ottaa palautetta vastaan ja kehittää toimintaa sen
mukaan
- Vähittäiskaupan
alalla ei osata ottaa oppia palautteesta
- Valmistajat
keräävät palautetta vähittäiskaupoilta, ja koska he eivät
sitä osaa
toimittaa, ei valmistajalle päädy rakentavaa palautetta eivätkä
asiat kehity
- Jos tuote on
hyvä ja helppokäyttöinen, ei palautetta tule, mutta jos
siinä on vikaa,
on annettu palaute usein epärakentavaa
-
Palautteenantomahdollisuudet ovat helposti löydettävissä, mutta
palautteen
päätymisestä lopulta oikeaan osoitteeseen ei ole takeita
- On olemassa
myös yrityksiä, joita yritykset voivat palkata keräämään
palautetta
itsestään, esim. feedbackmarketing
Hyödyllisiä
linkkejä:
-
Kulutttajavirasto: http://www.kuluttajavirasto.fi
-
Kuluttajansuojalaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038
- VTT:n käyttäjäkeskeisen
tietotekniikan sivusto:
http://www.vtt.fi/tte/tte5/hcd.html
- VTT: Human-Technology Interaction Research and Design:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2220.pdf
- TEK:
Teknillinen korkeakoulutus Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn
edistäjänä
tulevaisuudessa:
http://www.tek.fi/koulutus/futureng/FuturEng_loppuraportti.pdf
- Marko Niemisen
raportti käytettävyydestä tuotekehityksessä:
http://www.vtt.fi/tuo/45/projektit/usabil2/loppurap/lrap4.htm
- Irmeli
Sinkkosen haastattelu, Yle TV1, Verkkoyhteys:
http://www.yle.fi/teema/verkkoyhteys/juttu.php?id=577