S-72.501
Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu
OLO-ryhmä
15.3.2005
Sihteeri: Maria
Hyytiäinen
Tehtävänä
ryhmällämme oli tutkia käyttäjätutkimuksen menetelmiä. Jokainen paneutui muutamaan
omasta mielestään mielenkiintoiseen menetelmään. Osittain menetelmien valinnassa
oli päällekäisyyksiä, mutta saimme koottua paljon tietoa erilaisista
tutkimusmenetelmistä monipuolisista lähteistä. Tutkimamme
käyttäjätutkimusmenetelmät olivat haastattelu, havainnointi, kysely, fokusryhmä,
etnografinen tutkimus ja Contextual Inquiry. Lisäksi esille tuli
käytettävyystutkimuksen menetelmänä käytetty käyttäjätestaus.
Haastattelu
Haastattelu on
hyvin suoraviivainen tutkimusmenetelmä. Haastattelumenetelmäksi voidaan valita
strukturoitu, puolistrukturoitu tai vapaamuotoinen haastattelu. Strukturoitu
haastattelu noudattaa tiukasti ennalta määriteltyä kysymyslistaa ja
haastateltavien tulee valita vastaus annetuista vaihtoehdoista. Puolistrukturoidussa
haastattelussa haastateltavalla on sarja valmiiksi muokattuja kysymyksiä.
Haastateltava saa vastata kysymyksiin vapaasti. Vapaamuotoisessa haastattelussa
haastattelija kysyy avoimia kysymyksiä tai vaan ohjaa keskustelua haluamaansa
suuntaan. Haastattelut olisi hyvä aina nauhoittaa, jotta datan analysointi
jatkossa helpottuisi.
Haastatteluilla kerätty data on laaja-alaisempaa ja syvällisempää kuin
esimerkiksi kyselyistä saatu tieto, mutta tulosten analysointi on samalla
huomattavasti työläämpää ja raskaampaa.
Haastattelun etuna on, että
haastateltavat pääsevät kertomaan
asioita, joita he pitävät tärkeinä. Lisäksi mahdollisia väärinkäsityksiä
on helppo korjata jo haastattelun aikana, koska haastattelu tapahtuu usein
kasvotusten. Haastattelussa voidaan analysoida muutakin kuin sisältöä, kuten
käyttäjän kieltä ja termejä. Haastattelun voi toteuttaa tilanteen mukaan ryhmä-
tai yksilöhaastatteluina.
Havinnointi
Havainnointimenetelmät
voidaan jakaa haastattelun tavoin eri luokkiin: suora, strukturoitu,
strukturoimaton ja osallistuva havainnointi. Suora havainnointi on käyttäjän
havainnointia tämän luonnollisessa ympäristössä. Havainnoinnin strukturoinnin
määrä perustuu siihen, miten paljon havainnointia on suunniteltu etukäteen.
Osallistuvassa havainnoinnissa tutkija osallistuu aktiivisesti
havainnointitilanteeseen. Tällöin voidaan pyytää käyttäjää myös ajattelemaan
ääneen, tämän suorittaessaan haluttua tehtävää. Tällöin tutkijalle piirtyy kuva
käyttäjien ajatuksista ja odotuksista.
Havinnointi
menetelmän käytössä on kuitenkin tärkeää, että havainnoitava pystyisi olemaan
havinnointitilanteessa mahdollisimman luonnollisesti ja unohtamaan sen, että
häntä havainnoidaan. Mikäli havainnoitava keskittyy liikaa itse havainnointiin,
tilanne saattaa vääristyä.
Havainnoimalla voidaan saada kerättyä käyttäjästä sellaista tietoa, mitä
tämä ei osaa itse kertoa. Lisäksi havainnointimenetelmällä voidaan huomata käyttäjän
toiminnassa olevia ongelmia, joista käyttäjä ei itse ole tietoinen. Havainnoimalla
saadaan myös arvokasta informaatiota käyttäjän fyysisestä ja sosiaalisesta
ympäristöstä. Ylipäätään käyttäjän maailmaan tutustuminen on tutkijalle hyvin
avartavaa.
Kysely
Kysely voidaan
toteuttaa joko ohjatusti, jolloin haastattelija kyselee kysymykset ja täyttää
lomakkeen, tai itseohjautuvasti eli käyttäjä täyttää itse lomakkeen. Myös
kysymykset voidaan laatia monella tapaa, ne voivat olla vaihtoehtokysymyksiä
tai avoimia kysymyksiä.
Kysymyslomakkeen kysymysten muotoiluun pitää paneutua, jotta ne olisivat
riittävät yksiselitteisiä. Kyselyn täyttäjä vastaa siihen kysymykseen, mitä hän
uskoo kysytyn, tällöin voi syntyä väärinkäsityksiä.
Kyselytutkimus tuottaa kvantitatiivista tietoa, jonka avulla voidaan
vastaajista luoda helposti profiileja. Kyselyn tulokset analysoidaan usein
tilastollisesti, jolloin tulosten vertailu helpottuu. Kyselyn etuna on, että
sillä tavoitetaan paljon käyttäjiä.
Fokusryhmä
Fokusryhmä
koostuu 90-120 minuutin keskustelusta 8-10 käyttäjäryhmään kuuluvan henkilön kesken.
Keskustelua johtaa ohjaaja (moderator) haastatteluohjeiden mukaisesti.
Fokusryhmät ovat saavuttaneet suurta suosiota ja ovat tehokas työkalu myös
taloudellisesti. Heikkoutena fokusryhmä-menetelmässä
on, että keskustelua voi alkaa dominoida yksi tai kaksi henkilöä, jolloin
tulokset ovat epätasaisesti jakautuneet. Hyvä ohjaaja pystyy kuitenkin
hallitsemaan erilaisia persoonia ja ohjaamaan keskustelua.
Fokusryhmän voi toteuttaa myös
internetin välityksellä, puhelimella tai videoneuvottelulla. Fokusryhmä on hyvä
tapa saada selville käyttäjien toiveita, asenteita ja mielipiteitä tutkittavaa
asiaa kohtaan. Fokusryhmän haittapuolia on, että siinä ei nähdä käyttäjän
oikeaa ympäristöä, koska fokusryhmä toteutetaan usein virikkeettömässä
kokoushuoneessa.
Etnografinen tutkimus
Etnografinen
tutkimus on erittäin perusteellinen tutkimusmenetelmä käyttäjien
havainnointiin. Siinä käyttäjää pyritään seuraamaan niin pitkään, että sen
rutiinit ja lainalaisuudet alkavat hahmottua.Tutkimus pyrkii ensisijaisesti
selvittämään mitä tapahtuu, eikä miksi tapahtuu. Etnografisella tutkimuksella
pystytään hahmottamaan erityisesti käyttäjien toiminnan sosiaalista kontekstia.
Contextual Inquiry
Contextual
Inquiry (CI) perustuu havainnoinnin ja haastatttelun yhdistämiseen. Siinä
haastattelu suoritetaan käyttäjän todellisessa käyttöympäristössä, käyttäjän
suorittaessa tutkittavaa tehtävää. CI-menetelmässä asetelmana on, että käyttäjä
on mestari ja tutkija asettuu oppipojan rooliin. Tutkijan on oppipoikana
tarkoitus ymmärtää jokainen mestarin suorittama työvaihe ja esitettävä tarkentavia
kysymyksiä käyttäjää kuitenkaan häiritsemättä.
Menetelmä perustuu neljään pääperiaatteeseen: konteksti, kumppanuus,
tukinta ja fokus.
Tätä menetelmää käytetään yleensä monimutkaisten tilanteiden tutkimiseen.
Menetelmän toteuttaminen on usein raskasta, mutta sen avulla saadaan kerättyä
paljon arvokasta tietoa.
Käytettävyystutkimus: Käyttäjätestaus
Käyttäjätestauksella
tuotetta testataan erilaisten järjestelyiden alaisena henkilöillä, jotka ovat
osa tuotteen käyttäjäryhmää. Ennen testauksen aloittamista tulee tehdä
testaussuunnitelma, josta ilmenee kaikki testaukseen liittyvät yksityiskohdat.
Tämän jälkeen pilottitestillä varmistetaan testijärjestelyiden sopivuus, ennen
varsinaisen testin aloittamasta.
Testin aikana testihenkilöä voidaan
mm. pyytää ajattelemaan ääneen, jolloin käyttäjä kertoo testin aikana
ajatuksiaan. Tämä helpottaa testattavassa tuotteessa olevien ongelmien esille
tulemista.
Anttila (1996 ja
1998): Tutkimuksen taito ja tiedon hankinta: Taito-, taide- ja muotoilualojen
tutkimuksen työvälineet. Helsinki: Akatiimi
Beyer & Holtzblatt (1995): Apprenticing with the Customer: A Collaborative Approach to Requirements Definition. ACM
Beyer & Holtzblatt (1998): Contextual Design: Defining Customer-Centered Systems. Morgan Kaufmann
Eronen (2002): Early Stages of Digital Television: User Research and Application Innovation. http://lib.hut.fi/Diss/2004/isbn9512273225/article4.pdf
Eskola &
Suoranta (1998): Johdatus laadulliseen
tutkimukseen. Vastapaino
Faulkner (2000): Usability Engineering. Palgrave
Greenbaum (2003): Focus Group Research – Why The Traditional Research Methodology Works So Effectively And Why It Deserves to be the Most Respected of All Qualitative Research Tools. Quirk’s Marketing Research Review.
Hackos & Redish (1998): User and Task Analysis for Interface Design. John Wiley & Sons
Kujala (1998):
Käyttäjätutkimukset vaatimusmäärittelyn apuna. Systeemityö, Systeemiyhdistys
SYTYKE ry:n jäsenlehti, No. 4/1998
Kujala (2002): User Studies: A Practical Approach to User Involvement for Gathering User Needs and Requirements. Acta Polytecnica Scandinavia. HUT
Nielsen (1993): Usability Engineering. Academic Press Inc.
Preece (1994): Human-Computer Interaction. Addison-Wesley
Peerce,
Riihiaho (2002): Experiences with Usability Evaluation Methods. Licentiate’s thesis. HUT
Sutcliffe (2002): User-Centered Requirements Engineering. Spring Verlag¨
Nettilähteet:
Usability Net; methods (www-sivusto). http://www.usabilitynet.org/tools/methods.htm
Usability Methods Toolbox. Date of
reference
Köykkä (2004):
S-72.501-kurssin luentokalvot., luento 2, kalvot 2-4
Lappeenrannan
teknillisen yliopiston Käyttöliittymät-kurssin luentokalvot. http://www.it.lut.fi/kurssi/04-05/010745002/luento5.pdf