Olo1 (to 13.–15.)

Tapaus 3: Käyttäjät esteettömyyden asiantuntijoina

Oppimistavoite

Mitä on esteettömyys? – Miten se näkyy kaupunkikuvassa? (esim. lait, standardit, asenteet)

Kooste

Esteettömyydestä yleisesti:

• Esteettömyys voidaan jakaa fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi esteettömyydeksi
• Esteettömyys on laaja kokonaisuus, joka tarkoittaa kaikkien kansalaisten osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Se merkitsee palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon
• Internetin esteettömyys on aivan eri asia kuin fyysinen esteettömyys. Myös esteettömyys lapsien suhteen eroaa muista.
• EU:n ”eEurope” –ohjelma ja W3C:n WAI -suunnitteluohjeet edistävät esteettömyyttä internetissä
• Laissa esteettömyyttä edistää perustuslain kuuden pykälä sekä maankäyttö- ja rakennuslain pykälät 5, 53, 117 ja 167
• Lisäksi laissa määritetään, että kunnilla on velvollisuus huolehtia siitä, että sen asukkailla on tarvittavat palvelut, ja että tulevaisuuden kehityskohteetkin ovat vamman omaaville ihmisille sopivia
• Esteettömyyttä voidaan edistää integraatioperiaatteella, jolla tarkoitetaan erikoisryhmien kohdalla ryhmien sulautumista ns. normaaleihin kansalaisiin sen sijaan, että olisivat omiensa keskuudessa
• Ympäristöministeriö on tehnyt hyvin yksityiskohtaisia määräyksiä liikuntaesteettömästä rakentamisesta.
• Esteettömällä rakennuksella tarkoitetaan toimivaa, turvallista ja miellyttäväkäyttöistä rakennusta kaikkien käyttäjien kannalta
• Esteetön rakentaminen helpottaa myös kiinteistönhuoltoa, vähentää rakenteiden vaurioitumista ja luo turvallisempaa sekä vähemmän tapaturma-altista ympäristöä

Esteettömyys kaupunkikuvassa:

• Ihmiset huomioivat rakennusten esteettömyyden yleensä vasta, kun asia koskettaa henkilökohtaisesti itseään
• ”Esteetön Helsinki – Liikkumisesteisen opas” – julkaisussa luetellaan kaikki tärkeät rakennukset ja paikat, sekä kerrotaan, minkälaiset mahdollisuudet liikuntarajoitteisella on niihin mennä
• Espoon kaupunki on tehnyt paljon tutkimuksia mm. levähdyspaikoista ja väylien ympäristöistä. Porrasluiskat ovat kuitenkin usein liian jyrkät ja kaiteet tulisi olla molemmilla puolilla porraskäytävää.
• Useissa ostoskeskuksissa on otettu esteettömyys hyvin huomioon. Esim. pyörätuolilla pääsee hyvin liikkumaan myös kerrosten välillä.
• Myös kulkuvälineissä on otettu esteettömyys hyvin huomioon. Mm. VR:n IC-juniin on helppo päästä ja HKL:n palvelulinjaverkosto on saanut paljon myönteistä palautetta. Metroasemilla ja metrolla on erikoisryhmien helppo liikkua, mutta lippuautomaatit ovat monille liian korkealla. Esteettömyyttä edistää myös se, että matalalattiabusseja ja -raitiovaunuja otetaan jatkuvasti enemmän käyttöön
• Opetusministeriön selvityksen mukaan yliopistoiden opiskelun esteettömyydessä on huomattavia puutteita. Yksi suurimmista ongelmista on henkilöstön tietojen ja taitojen puute esteettömyyden huomioimiseksi. Myös vammaisjärjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä on puutteita

Hyviä lähteitä:

· Invalidiliitto, esteettömyyteen liittyvää materiaalia
http://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/

· Suomen laki; Perustuslaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

· Byholm, Leena; Kraft, Markku ja Sarhimaa, Johanna (2003): Julkiset palvelut verkossa – Laatu ja saavutettavuus, Monikko Oy

· Korpela, Jukka K. (2003): WWW-sivut jokaiselle sopiviksi – Esteettömien verkkosivujen tekemisen opas kaikille tekijöille ja teettäjille, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
http://www.tieke.fi/mp/db/file_library/x/IMG/13104/file/esteettomyysopas.pdf

· Esteetön rakennus ja ympäristö, Rakennustieto Oy, Rakennustietosäätiö, 1998

· Sipiläinen, Pirjo; Åkerblom, Satu ja Koivu, Heli (2001): Esteettömyys asuntorakentamisessa, Edita

· Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö: vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus, Sosiaali- ja terveysministeriö: Suomen kuntaliitto, 2003
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2003/06/aa1070007524637/passthru.pdf

· Rönkä, Kimmo ja Kallio, Riikka (2002): Hissi meidän taloon? – Kyselytutkimus vanhan kerrostalon asukkaille ja taloyhtiöille, Edita

· Esteetön Helsinki – Liikkumisesteisen opas, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2000:7