S-72.501
Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu
OLO2 11.4.2005
Sihteeri:
Emilia Koskinen
Ryhmän
yhteinen kooste 3. tapauksesta
Oppimistavoitteeksi asetettiin esteetön tuote ja tarkoituksena oli selvittää mitä esteettömyys on, miten suunnitellaan esteetön tuote ja millainen on kaikille suunnattu palvelu. Lisäksi ryhmäläiset saivat etsiä mahdollisia esimerkkejä esteettömistä tuotteista. Jokainen ryhmän jäsen valitsi edellä mainituista lähestymistavoista muutaman, joita he tarkastelivat lähemmin. Osa keskittyi enemmän esteellisten käyttäjien tarkasteluun ja heille tarjolla olevien apuvälineiden esittelyyn. Toiset pohtivat enemmän esteettömän suunnittelun vaiheita ja toteutusta. Muutamat arvioivat valitsemiensa esimerkkituotteiden esteettömyyttä. Ryhmä onnistui hienosti oppimistavoitteessaan ja jokainen ryhmän jäsen tietää nyt varmasti mitä esteettömällä tuotteella tarkoitetaan.
Esteettömyys
Esteettömyys
eli saavutettavuus (accessibility) tarkoittaa sitä, että palvelut ja tuotteet
ovat kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa riippumatta ihmisestä tai
tilanteesta. Tällöin on muistettava, että ihmisillä on erilaiset lähtökohdat ja
edellytykset riippuen aisteista, liikuntakyvystä, kielellisistä valmiuksista sekä
muista fyysistä ja psyykkisistä ominaisuuksista.
Esteettömyys
on jaettu neljään eri osa-alueeseen: fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja
taloudelliseen esteettömyyteen.
Fyysinen
esteettömyys on sitä, että ympäristö, infrastruktuuri, käytössä olevien laitteet,
ohjelmistot ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Näitä varten on tehty
Design for All -ratkaisut tai yksilöidysti räätälöityjä sovituksia. Design for
All tarkoittaa sellaisia suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja,
joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä,
saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille.
Psyykkinen
esteettömyys on sitä, että jokaisella täytyy olla saavutettavissa tarvittavat
kyvyt, tiedot ja taidot, jotta voisimme kaikki elää ja toteuttaa itseämme
täysipainoisesti tietoyhteiskunnassa. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus
saada tarpeeksi henkistä kykyä itsenäiseen suoriutumiseen. Koulutus on paras
ratkaisu psyykkiseen esteettömyyteen.
Sosiaalinen
esteettömyys on sitä, että laitteet ja koulutus on kaikille yhtä lailla
saatavilla, riippumatta sosiaaliryhmästä. Sosiaalisesti esteettömään
yhteiskuntaan ei myöskään kuulu asenteet epätasavertaisuudesta jotain
väestöryhmää kohtaan. Mihin tahansa sosiaaliryhmään kuuluvalla yksilöllä on siis
yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskunnassamme.
Taloudellisella esteettömyydellä
tarkoitetaan, että kaikilla on mahdollisuus koulutukseen ja laitteiden käyttöön
riippumatta taloudellisesta tilanteesta.
Esteellisiä käyttäjiä
ovat mm. ikääntyneet, näkövammaiset, joihin luokitellaan heikkonäköiset,
värisokeat ja täysin sokeat, henkilöt joilla on liikunnallisia tai motorisia
vaikeuksia kuten halvaus, henkilöt, joilla on kognitiivisia
vaikeuksia
kuten tarkkaavaisuushäiriö sekä kuulovammaiset, jotka voivat olla kuuroja tai
ainoastaan heikkokuuloisia.
Suunniteltaessa
uusia tuotteita on hyvin tärkeää ymmärtää käyttäjien fyysisten, psyykkisten ja
persoonallisten ominaisuuksien eroavaisuudet. Tavoitteena on, että tuotteet olisivat
kaikkien käytettävissä ilman erityisjärjestelyjä. Kuitenkin, jos kyseessä on
esim. täysin sokea käyttäjä, tarvitaan apuvälineitä, joilla ”tavallisista”
laitteista saadaan erityisryhmille soveltuvia.
Näkövammaisille
ja sokeille on tarjolla erilaisia näytön suurennus toimintoja, sekä syöte on
mahdollista muuttaa pistekirjoitukseksi tai ääneksi. Tekstin puheeksi muuttavat
sovellukset helpottavat tekstitiedostojen tai esim. sähköpostien lukemista ja
puheen tunnistusominaisuuden avulla voidaan ohjata joitakin ohjelmistoja.
Graafiset käyttöliittymät aiheuttavat hankaluuksia näkövammaisille, mutta
tekniikan parantumisen myötä niitä on mahdollista käyttää muutenkin kuin
visuaalisessa muodossa. Useat näkövammaiset kuitenkin käyttävät tekstipohjaisia
käyttöliittymiä ja nettiselaimia, sillä niiden toiminta on helpompi hahmottaa.
Liikunnalliset
ja motoriset vaivat hankaloittavat esim. hiiren käyttöä. Tällöin auttavat mm.
silmän tai pään liikkeen avulla ohjattavat laitteet, puhallusohjain ja
puheentunnistusohjelmistot tai muut hands-free-toiminnot, sekä suunnittelu
jossa on vältetty pieniä yksityiskohtia.
Kognitiivisista
vaikeuksista kärsivien voi olla hankala hahmottaa laajoja ja monimutkaisia
kokonaisuuksia. Tämän vuoksi heitä auttaa mm. mahdollisimman selkeän ja
yksinkertaisen kielen käyttö, sekä vähäinen yksityiskohtien määrä.
Kuurot ja
heikkokuuloiset käyttäjät voivat useimmiten käyttää tietokoneita pienin
muutoksin. Yleensä äänisignaalien muuttaminen visuaaliseksi on erittäin
helppoa.
Esteettömyyttä
on pyritty edistämään paljon erilaisilla asiakirjoilla ja säädöksillä. Muun
muassa YK, EU, ILO ja Suomen valtio ovat kirjanneet esteettömyyteen liittyviä
säädöksiä, joiden tarkoitus on ottaa huomioon kaikki erityisryhmät.
Jotta tasavertaiset
mahdollisuudet palveluihin täyttyisivät, tarvitaan hyvää ja huolellista
esteettömyyssuunnittelua. Yleisesti, saavutettavuussuunnittelun avuksi
kehitetyt suuntaviivat ja pääperiaatteet lisäävät suunnittelijoiden
tietoisuutta ja ymmärrystä ja auttavat heitä kysymään oikeita kysymyksiä, eikä
vain tuottamaan tarkkoja vastauksia ja lukuja. Monissa tapauksissa on
mahdollista huolellisen suunnittelun avulla luoda tuotteita, jotka ovat
yhtäaikaisesti saavutettavissa monien eri erityiskäyttäjäryhmien kesken.
Kuitenkin, kun
tämä ei ole mahdollista, pitäisi varmistaa, että tuote on kokonaisuudessaan
esteetön sille tietylle käyttäjäryhmälle, mille se on suunnattukin.
Esteettömän
suunnittelun keskus (Center for Universal Design) on kehittänyt joukon suunnitteluperiaatteita,
jotka tiivistävät koko olemassa olevan tiedon esteettömästä suunnittelusta.
Periaatteita voi käyttää kaikkiin suunnittelumalleihin ja kaikkiin ihmisiin.
Niiden avulla on mahdollista kehittää aiempia suunnitelmia, ohjata
suunnitteluprosessia, ja kouluttaa suunnittelijoiden ja kuluttajien
tietoisuutta käytettävämpien tuotteiden ja ympäristöjen ominaisuuksista.
Seuraavaksi esitellään nämä 7 perusperiaatetta.
Periaate 1: Oikeudenmukainen käyttö
Periaate 2: Käytön joustavuus
Periaate 3: Yksinkertainen ja oivallettu käyttö
Periaate 4: Selvä informaatio
Periaate 5: Virheiden sietokyky
Periaate 6: Alhainen fyysinen vaiva
Periaate 7: Koko ja tila lähestymisessä ja käytössä
Myös kirjassa
Universal Principles of Design esitellään W3C Web Content Accessibility
Guidelines 1.0:n määrittelemät neljä vaatimusta esteettömille suunnitelmille:
havaittavuus, käytettävyys, yksinkertaisuus
ja anteeksiantavuus.
Havaittavuus
saavutetaan käyttämällä useita korvaavia tapoja informaation esittämiseen.
Tällöin tulee ottaa huomioon esimerkiksi se, että käyttäjä saattaa istua
esimerkiksi rullatuolissa tai seistä.
Käytettävän
tuotteesta tekee mahdollisuus käyttää sitä riippumatta henkilön kyvykkyydestä,
fyysisestä tai henkisestä kyvykkyydestä.
Yksinkertaisuus
on vaatimuksena, koska turha monimutkaisuus usein lisää esteitä tuotteen
käytölle ja rikkoo informaation kokonaisuuden. Yksinkertaista tuotetta on
helppoa käyttää riippumatta aikaisemmasta kokemuksesta tai esimerkiksi sen
hetkisestä virkeystilasta.
Anteeksiantavuus
saavutetaan kun tuote on suunniteltu siten, että se minimoi käytön aikaiset
virheet tai niiden jälkiseuraukset. Erilaiset käytönaikaiset varoitukset,
varmistukset ja perumismahdollisuudet parantavat tuotteen anteeksiantavuutta ja
siten sen esteettömyyttä.
Lisäksi on syytä ottaa huomioon seuraavia asioita. Monikulttuuriset ja monikieliset näkökulmat ovat tärkeitä, kun kehitetään tuotetta, palvelua tai systeemiä. Systeemin tilan tulisi aina olla näkyvillä käyttäjälle. Käyttöliittymän termien tulisi perustua käyttäjien omaan kieleen. Tilanteissa, joissa
henkilökohtaiset palvelut korvataan teknisillä systeemeillä, tulisi 'miehitettyjen'
vaihtoehtojen aina olla mahdollisia niille, joilla on vaikeuksia käyttää teknisiä systeemejä.
Esteettömyyttä voidaan huomioida paremmin tuotesuunnittelussa kehittämällä esteettömyyden suunnittelun opas tuotekehitystiimeille jolloin voidaan parantaa heidän tietämystään erilaisista käyttäjäryhmistä ja heidän tarpeistaan. Suunnittelijoiden tulisi pystyä samaistumaan ryhmäänsä, joille he suunnittelevat. Tässä pitäisi ottaa huomioon fyysiset rajoitteet sekä funktionaaliset. Myös erityisryhmät kannattaa ottaa mukaan suunnitteluprosessiin. Tuotteen tai palvelun esteetöntä käyttöä voidaan mitata tuotteesta valmistetulla prototyypillä, jota testataan erilaisille käyttäjäryhmille suunnatuilla käytettävyystesteillä. Käytettävyystestit ovat ainoa objektiivinen mittaustapa, jolla tuotteen esteetön käytettävyys voidaan todeta.
Esimerkkituotteen
esteettömyyden arviointia
Esimerkkinä tutkittiin Kansaneläkelaitoksen www-sivuja, ja etenkin sairaseläkkeestä kertovia dokumentteja sillä voidaanhan olettaa että niiltä sivuilta tietoja etsivät henkilöt saattavat omata esimerkiksi heikkoja aisteja (esimerkiksi huono kuulo tai näkö). Työelämään kykenemättömiä saattavat olla lisäksi henkilöt, joilla on ongelmia hahmottaa tekstiä tai kokonaisuuksia. Jos käytämme vertailukohtana Web Content Accessibility Guidelines 1.0 –ohjeita, ei Kelan sivusto täysin täytä suosituksia. Yleisesti ottaen sivuston tekstisisältö muistuttaa melko lailla lakitekstiä ja siten voisi olettaa ettei asia aukea aivan ensilukemisella. Toisekseen sivustolta ei löydy esimerkiksi äänilinkkejä, joilla heikon näön omaava henkilö saisi sisällön kuultavakseen. Kolmanneksi kokonaisuus ei hahmotu sivustolla surffailtaessa. Sivustolla pompitaan paikasta toiseen, eivätkä ohjeet/dokumentit muodosta helposti käsitettävää kokonaisuutta jossa voisi edetä järjestyksessä WAI:n ohjeiden vaatimalla tavalla.
Lopuksi
Esteettömyyden huomioiminen on tärkeää monista syistä. Yksi tärkeimmistä syistä on se, että palvelu tulisi saada kaikkien saataville, eli kaikkien ihmisten tulisi olla yhdenvertaisia. Esim. julkisen sektorin palveluiden (esim. Kela, Verohallinto) pitäisi olla kaikkien saatavilla. Nykyisin myös kaupalliset syyt ovat tulleet entistä huomattavammaksi. Koska ikääntyneiden ihmisten osuus kasvaa, tulee palveluille myös entistä suurempi kysyntä.
Lähteet:
Shneiderman Ben
(1997): Designing the User Interface.
Addison-Wesley, Massachussetts.
Lidwell W., Holden K., Butler J. 2003. Universal Principles of Design.
Rockport Publishers, Inc.
Alaranta,
Ekroos, Innanen & Nevala-Puranen, (2001): Esteetön työympäristö
liikuntavammaisille. Työterveyslaitos
Pirinen & Westermarck, (2004): Esteetön korkeakouluopiskelu: ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Opetushallitus
Varmola,
Risto, Erityisryhmien telepalvelujen käyttötutkimus 2002, Liikenne-ja
viestintäministeriö, 2003
Byholm, Kraft, Sarhimaa
(2003). Julkiset palvelut verkossa – Laatu ja saavutettavuus. Teknillinen
korkeakoulu, Dipoli-raportit 2003:7. Espoo.
Sinkkonen, Kuoppala, Parkkinen, Vastamäki (2002): Käytettävyyden psykologia, Edita
Keates S., Clarkson P., Robinson P. (2002): Developing
a practical inclusive interface design approach. Interacting with computers
Wilcox, S. (2002): Including inclusive design,
Appliance Manufacturer.Troy. Vol. 50, Iss
Universal Access in the Information Society
Publisher: Springer-Verlag GmbH
ISSN: 1615-5289 (Paper) 1615-5297 (Online)
DOI: 10.1007/s10209-004-0093-y
Issue: Volume 3, Number 2
Date: June 2004
Pages: 149 - 163
Artikkeli: Design for participation: providing access to e-information
for older adults, Simeon Keates , P. John Clarkson and Peter Robinson3
Universal Access in the Information Society
Publisher: Springer-Verlag GmbH
ISSN: 1615-5289 (Paper) 1615-5297 (Online)
DOI: 10.1007/s10209-004-0089-7
Issue: Volume 3, Number 2
Date: June 2004
Pages: 111 - 113
Artikkeli: Design
principles to support older adults, Mary Zajicek and Stephen Brewster.
ERCIM News No.28 - January 1997,
Disabled and Elderly People in the Information Society by Constantine
Stephanidis
Guidelines for the
Design of Accessible Information and Communication Technology Systems, Dr John
Gill, Royal National Institute of the Blind
Näkövammaisten
lehti: Näkövammaisten Airut 7/2005 ja 9/2005
The Center for Universal Design: http://www.design.ncsu.edu/cud/univ_design/ud.htm
Digitoday, Liikenneministeri Luhtanen kokeilisi kännyköiden kytkykauppaa: http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=12&news_id=42562
Internetpalvelujen
käytön aloittaminen matkapuhelimella ja kannettavalla tietokoneella: http://www.sonera.net/mobilePhones/WirelessWWWSearch.jsp?modelID=13456&manufacturerID=null&net=null
Laaksonen Elina (2005): Esteetön opiskelu yliopistossa:
http://www.eoppimiskeskus.net/julkaisut/listaajulkaisut.php
Saavutettava.fi (9.4.2005):
http://saavutettava.fi/artikkeli/lyhyt-johdatus-esteettomyyteen/
Jyväskylän avoin yliopisto: Essi-esteetön sisällöntuotanto:
http://appro.mit.jyu.fi/essikurssi
Tkk, Keltikangas (2005): S-72.501-kurssin luentokalvo, luento 4:
http://www.comlab.hut.fi/opetus/501/Luennot.html
Web Accessibility Initiative (WAI), (1999): Web
Content Accessibility Guidelines 1.0
http://www.w3.org/TR/WAI-WEBCONTENT/
Universal
Design...What It Is and Wha It Isn't, Gregg C.Vanderheiden,Trace R&D
Center, University of Wisconsin-Madison, Rev.5/6/96:
http://trace.wisc.edu/docs/whats_ud/whats_ud.htm
Kuinka ottaa
huomioon käyttäjien tarpeet suunnittelussa?, Stakes/INCLUDE:
http://www.stakes.fi/includef/incd400.html
Molly Follette Story, James L. Mueller, Ronald L. Mace, The Universal
Design File: Designing for People of All Ages and Abilities, NC
http://www.design.ncsu.edu:8120/cud/pubs/center/books/ud_file/toc3b14.htm
Korpela (2002).
Esteettömyysopas: Näin teet Web-sivujesi sisällön kaikkien saavutettavaksi.
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry: http://arkisto.tieke.fi/esteettomyysopas/all.html
Laaksonen (2005).
Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6: http://www.eoppimiskeskus.net/julkaisut/listaajulkaisut.php?haku=213
Suomen DFA-sivut:
http://www.stakes.fi/dfa-suomi/index.html
Juntunen, Jylhä, Laatunen, Söderholm: Näkövammaistahojen testausohjeet verkkosivuille ja –palveluille, Näkövammaisten Keskusliitto Ry: http://www.nkl.fi/suositukset/testaus/
Liikenne-
ja viestintäministeriö, 2005. Kohti esteetöntä viestintää:
http://www.mintc.fi/oliver/upl416-OS1_2005.pdf
Center for Universal Design: (http://www.design.ncsu.edu/cud/univ_design/ud.htm)
A Perspective
on Universal Design, An edited excerpt of a presentation made by Ronald L. Mace,
FAIA, at “Designing for the 21st Century: An International Conference on
Universal Design” on
Bringing Universal Design to the ICT-market – What are the prerequisites?,
Proceedings of the seminar19 June, 2001,
Invalidiliitto: http://www.invalidiliitto.fi
Stakes: http://www.stakes.fi