Torstain OLO

Case 5:

 

Oppimistavoite: Mitä ikäihmiset haluavat puhelimeltaan nyt ja tulevaisuudessa?

 

Matkapuhelin teollisuudessa on ikäihmiset tarpeet otettava huomioon, koska ennusteiden mukaan 75-84-vuotiaiden ja 85 vuotta täyttäneiden ikäluokissa ikääntyneiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.

Suurin osa ikääntyvistä ihmisistä käyttävät kännykkäänsä vain soittamiseen, tekstiviestejä he lähettävät melko harvin, ja muita toimintoja eivät käytä melkein lainkaan. Tahdotaan näytön olevan isokokoinen ja kirkas, moni kaipaisi kellon ja jotkut eivät käytä kelloa lainkaan. Näön lisäksi myös ihmisen kuulo heikkenee jonkin verran, joten tahdotaan soittoäänen olevan voimakas ja kunnon värinähälyttimen. Halutaan kunnon soittoääniä, ei mitään rillutuksia ja puhelimen on oltava helppokäyttöinen.

Oppimista voitaisiin määritellä ”interaktiiviseksti (vuorovaikutteiseksi) prosessiksi, jossa oppija muuntaa kokemuksiaan siten, että hänen tiedoissaan, taidoissaan, ja asenteissaan tapahtuu pysyviä muutoksia. Olennaista oppimisen kannalta on siis juuri vanhojen tapojen ’päivittäminen’, tietyssä mielessä rohkeus ymmärtää oma tietämättömyys ja avoimuus uutta asiaa kohtaan. Oppimisen esteenä on taasen useimmiten asenneongelma. Ei haluta luopua vanhoista (hyviksi koetuista) näkemyksistä, jonkun sellaisen syyn takia, joka liittyy esim. yksilön omiin tapoihin, tottumuksii, perinteisiin; ja tässä mielessä juuri aikuisten oppiminen eroaakin lapsista ja nuorista. Aikuisille on olennaisempaa itseohjautuvuus ja kriittisyys. On myös mahdollista, että oppimisen taidot ruostuvat ja halu oppia vähenee radikaalisti iän myötä.

Ikäihmiset eivät innostu uudesta tekniikasta sen itsensä vuoksi, vaan haluavat helppokäyttöisiä, luotettavia ja taloudellisia ratkaisuja, jotka on luontevasti integroitu heidän elinympäristöönsä. Myöskään henkilökohtaista kontaktia ja ihmisläheisyyttä ei hoidossa voida unohtaa, muistutti Finpron toimitusjohtaja Tapani Kaskeala pohjoismaisessa vanhustenhoidon seminaarissa.

Tiedemiehet kaikkialla maailmassa ovat saaneet hämmästyttäviä tuloksia tutkiessaan mitä erilaisimmissa kokeissa ikäihmisten aivotoimintaa. Niinpä esimerkiksi eräs australialainen tutkimusryhmä, johon osallistui 80 vapaaehtoista koehenkilöä (65-91 -vuotiaita), oli niin menestyksekäs, että kaikki ryhmän jäsenet selviytyivät ilman mitään aikaisempaa osaamista kuuden kuukauden opintojen jälkeen sellaisesta saksankielen tasokokeesta, johon koululaiset joutuvat opiskelemaan saksaa viisi lukuvuotta. Saman tutkimusryhmän jäsenet oppivat myös soittamaan huilua yllättävän hyvin ja yllättävän nopeasti.

Monien tutkimusten mukaan ihminen kykenee vanhetessaan keskittymään olennaisimpaan. Mielekkäänä pidetty informaatio tallentuu muistiin epäolennaiseksi luokiteltua paremmin.

Perinteiset ikääntyvät ihmiset ovat perinteisesti itsepäisiä, eivätkä suostu myöntämään tarvitsevansa erityisapuvälineitä ennen kuin se on aivan välttämätöntä. Erilaisia ratkaisuja on haettu mm. Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. ITSE hanke toteutettiin nelivuotisena, alueellisena valtiorahoitteisena projektina juurikin kehittämään vanhuksille itsenäisyyttä korostavia apuvälineitä.  Hanke ei keskittynyt niinkään matkapuhelinkäyttöön, mutta se oli osa sitä.

Kokemusten ja haastattelujen mukaan nykypäivän iäkkäämmät ihmiset (eläkeläiset) kokevat puhelimen hyödylliseksi, muta eivät koe matkapuhelinta kovin tarpeelliseksi. Matkapuhelimesta olisi heidän mielestään kyllä jotain hyötyä, ja varsin usein lähiomaiset haluaisivat heille kännykän lisäämään omaa turvallisuudentunnetta. Iäkkäiden ihmistenkin mielestä matkapuhelin olisi hyvä olla mukana ulkoillessa, jos sattuisi esim. sairaskohtaus, mutta sen käytön opettelu koetaan hyvin hankalaksi. Jos kännykkään olisi yhtä helppo käyttää kuin kiinteää puhelinta, varmastikin monet sen hankkisivat.

Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisussa Lapsiperheet ja ikääntyvät palveluiden käyttäjinä on tutkittu muun muassa ikääntyvien sähköisten palveluiden käyttöä. Sähköisillä palveluilla tässä tarkoitetaan Internetin mahdollistamia palveluita, mutta uskon samanlaisten ilmiöiden liittyvän myös ikääntyvien matkapuhelimen käyttöön. Oppaassa ikääntyviksi luetaan yli 65-vuotiaat, mutta tarkkaa määritelmää ikääntyvän henkilön iäksi ei ole. Julkaisusta selviää, että ikääntyvät käyttävät erittäin vähän sähköisiä palveluita eikä olemassa olevista palveluista juurikaan tiedetä. Tietokoneen käyttö ylipäänsä koetaan hankalaksi näppäimistön ja näytön pienen fontin vuoksi. Kenelläkään julkaisuun haastatelluista ei ollut Internetiä kotonaan. Kuitenkin jonkun verran kiinnostusta Internetin käyttöä kohtaan löytyisi, jos olisi joku opettamassa sitä. Tietokoneiden ja siten luultavasti myös matkapuhelimien vähäinen käyttö ei yleensä johdu ikääntyvien ihmisten haluttomuudesta tai riittämättömistä taidoista käyttää laitetta, vaan siitä, ettei hänen todellisia tarpeita muun muassa näkökyvyn suhteen ole otettu tarpeeksi huomioon. Siten laitteiden tuotekehityksessä tulisi selvittää ikääntyvien erityistarpeet ja ottaa nämä huomioon suunnittelussa.

Erilaisia ohjelmia on erityiskäyttäjäryhmien tarpeiden selvittämiseen todella paljon. Näitä ohjelmia ovat mm. Suomen Design For All verkosto, johon kuuluu 24 tutkimuslaitosta, korkeakoulua ja käyttäjiä edustavaa järjestöä, Stakesin ITSE –hanke, joka edistää vanhusten ja vammaisten itsenäistä elämää, Stakesin VATI – vammaiset tietoyhteiskunnan työmarkkinoilla – hanke, Stakesin VETURI –hanke kuulo ja puhevammaisia auttamaan, Stakesin ikääntyminen, terveys, teknologia hanke ja Kuulohuoltoliiton ESKU – Esteetön kuunteluympäristö –hanke.

Artikkelissa Mobile groups call on elderly users kerrotaan Japanilaisen teleoperaattorin ja matkapuhelinvalmistajan KDDI:n ja sen tytäryhtiön Tu-Ka:n aikeista suunnata palvelujaan myös ikääntyville ihmisille. He ovat suunnitelleet 3G puhelimen, jossa on käyttäjäystävällinen käyttöliittymä ja muun muassa ääniohjeistus puhelimen käyttöön. Artikkelissa kerrotaan myös Vodafonen kehittämästä toiminnasta, jossa matkapuhelimeen voidaan valita ”simple mode”-toimintatapa, joka suurentaa puhelimen näytön fonttia. Japanissa ikääntyvien osuus väestöstä on suuri ja nousee kokoajan, joten matkapuhelin valmistajien kiinnostus ikääntyviä kohden kuluttajina kasvaa.

Lopullisia tarpeita ja toiveita tulevaisuuden osalta ikäihmisiltä kännykän suhteen on vaikea arvailla, kahdenkymmenen vuoden päähän on vaikea nähdä ainakaan teknologisen kehityksen osalta. Ihminen ei kuitenkaan tule juuri muuttumaan tuossa ajassa – ainakaan fysiologisesti. Kommunikaatio ihmisen perustarpeena tulee pysymään merkittävänä, kommunikaation luonne ja tapa suhteellisen samanlaisena. (Luonnollinen) evoluutio on hidas prosessi ja saattaa viedä ’parhaimmillaan’ satoja miljoonia vuosia. Kuitenkin yksilön oppiminen voidaan nähdä tietynlaisena henkilökohtaisena evoluutioprosessina joka tapahtuu lyhyessä ajassa (muutamassa kymmenessä vuodessa, kuten myös yhden sukupolven osalta): ”Evoluutio on populaation perinnöllisten ominaisuuksien muuttumista siten, että populaatio sopeutuu ympäristöönsä aiempaa paremmin.”

Hyödyllisiä lähteitä