TAPAUS 3

Käyttäjät esteettömyyden asiantuntijoina

Kelan Sanomat 4/2003

Joensuun kaupunkikeskustaa kehitetään älykkäästi esteettömäksi, mikä syvimmillään tarkoittaa vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen esteiden raivaamista. Eli vapautta toimia yhteiskunnan täysivaltaisena kansalaisena, vaikka liikun pyörätuolilla, käyttäjäarvioija Eila Louhelainen kuvaa.

Esteettömyys ei ole pelkkää mitoitusta. Se on kokonaisvaltaista - siis eheämpää - asioiden hallintaa, yhteisvastuullisuutta, mikä edellyttää toimijoiden avointa vuorovaikutusta.

Hankkeen aikana mm. multipalvelupisteillä lisätään palveluiden saavutettavuutta. Ne ovat helppokäyttöisiä ja nopeita nettipisteitä, jotka on tarkoitettu kaikille ihmisille. Kansalaisnäkökulma päätöksenteossa on esteettömyyttä. Voidakseen tehdä päätöksiä ihminen tarvitsee tietoa. Pelkästään nettipisteelle pääsy ei ole esteettömyyttä, vaan myös tietokoneen käyttö, multipalveluasiamies Kirsi Heiskanen sanoo. Tietotekniset lisävarusteet, apuvälineet ja vaikkapa kuvapuhelin takaavat mahdollisuuden valita ja käyttää palveluja näön, äänen, tunnon tai näiden kaikkien aistien varassa.

Joensuun älykkäästi esteetön liike- ja palvelukeskushankkeessa (2002-2004) avainasiantuntijoita ovat eri vammaisjärjestöjä edustavat käyttäjäarvioijat. Punaisena lankana on loppukäyttäjien eli ihmisten, jotka arjessa toimivat rakennetussa ympäristössä, palautteen tehokas hyödyntäminen, esteettömyysasiamies Mervi Niemelä-Hytönen painottaa. "Arvioinnissa kokeillaan käytännössä, miten erilaiset ihmiset erilaisine apuvälineineen pystyvät toimimaan. Ajatuksena on palautetiedon hyödyntäminen korjaus- ja muutostöiden lähtötietona."