Tapaus 4
Standardit ja käyttäjälähtöisyys
Otteita ITviikko-lehdestä (25.1.2001)
Standardi-sanaa käytetään IT-alalla
huolettomasti: ”Standardi on liian väljä, ongelmat johtuvat siitä”, ”standardi
on liian tiukka, eikä noin voi tehdä”, ”tämä on jo vallitseva standardi”.
Sanaparkaa heitellään erilaisiin yhteyksiin.
”…Standardi on sovittu tapa tehdä jokin
asia.”
”Suhtautuminen standardeihin vaihtelee
tietotekniikka-alalla. Osa pitää niitä luovuuden rajoittimina, osa hyvinä
keinoina helpottamaan työtä, joka muuten pitäisi tehdä kerta toisensa jälkeen
uudestaan.”
”…Ei
pyörää kannata keksiä uudelleen…”
HS mielipidekirjoitus
22.1.2005
Antti Blåfield kirjoitti (HS 13.1) kuluttajan
vaikeuksista tehdä oikeita ostopäätöksiä, kun esimerkit elävästä elämästä
osoittavat, että hinta ei ole aina laadun tae.
Mistä kuluttajaparka sitten
tietää, mitä ostaa? Standardeista. Kun tuote täyttää sitä koskevan standardin
vaatimukset, voi odottaa saavansa kunnon tavaraa. Raha ei saa maailmaa
pyörimään, standardit saavat.
Se, että tuotteesta ei ole
standardia, johtaa usein laadun huonontumiseen, kun kilpaillaan vain hinnalla.
Taloustieteilijät puhuvat tässä yhteydessä ”Greshamin
laista”. Sen mukaan huonot tuotteet syrjäyttävät laatutuotteet markkinoilla
tilanteissa, joissa kuluttajalla on vaikeaa päätellä tuotteen laatua ennen sen
ostamista.
Mistä tietää, että tuote täyttää
standardin vaatimukset? Valmistaja voi itse ilmoittaa tuotteen täyttävän sitä
koskevan standardin vaatimukset. Viranomaiset voivat vaatia, että tuotteen on
täytettävä tietyn standardin vaatimustaso. Kolmas mahdollisuus on, että
valmistaja on testauttanut tuotteensa ja varustanut tuotteen testaajan merkillä…
…Vaikka standardeja pidetään usein
vain teollisuuden asiana, kuluttajat hyötyvät niistä eniten. Standardit suojelevat
kuluttajia teknisissä asioissa.
He hyötyvät
standardien aikaansaamasta tuotteiden yhteensopivuudesta, josta esimerkkinä on GSM-standardi.
Jyrki Alanko
Tiedottaja
Suomen Standardoimisliitto
SFS