18.4.2000

Tik.110.555 Oppiva tietoyhteiskunta, harjoitustyö

Marja-Leena Markkula, 32281a

1. Johdanto

Opettaminen ja oppiminen – itsestään selvyyksiä TKK:lla? Tarkastelen tässä työssä Tietotekniikan osastolla Tietoliikenne ohjelmistojen ja multimedian laboratoriossa (TML) pidettävän kurssin Verkkomedian perusteet (Tik-110.250) opetusmenetelmiä. Lähestyn käytettyjä opetusmenetelmiä opiskelijoiden antaman palautteen perusteella ja tarkastelen saatua palautetta oppimisstrategioiden erään pääjaon, pintasuuntautuneen ja syväsuuntautuneen opiskelustrategian kannalta.

1. Pinta- ja syväsuuntautunut oppiminen

Ruohotien [1] käyttämässä Martonin jäsentelyssä syväsuuntautunut ja pintasuuntautunut oppiminen jaotellaan motivaation, lähestymistavan, oppimistyylin ja oppimistuloksen mukaisesti. Taulukossa 1 on kuvattu pinta- ja syväsuuntautuneisuutta oppimisessa.

Taulukko 1. Pinta- ja syväsuuntautuneisuus oppimisessa. [1]

Pinta- ja syväsuuntautuneen oppimisstrategian lisäksi voidaan puhua myös saavutussuuntautuneesta oppimisstrategiasta, joka soveltaa pinta- ja syväsuuntautunutta tarpeen mukaan [3].

Syvällisessä lähestymistavassa opiskelija pyrkii ymmärtämään, jolloin hän [2]

• Kiinnittää huomiota merkityksiin
• Suhteuttaa vanhan tiedon uuteen tietoon
• Suhteuttaa tietoon muilta kursseilta
• Suhteuttaa teorian arkipäivään
• Suhteuttaa ja erottaa todisteet ja väitteet
• Organisoi ja strukturoi sisällön yhteneväksi kokonaisuudeksi

Pintasuuntautuneessa lähestymistavassa opiskelija pyrkii suorittamaan tehtävässä vaaditut asiat, tällöin hän [2]

• Keskittyy merkkeihin
• Kiinnittää huomionsa asiaankuulumattomiin tehtävän osiin
• Muistaa tiedon tenttejä varten
• Yhdistelee tietoja ja käsitteitä ei-reflektiivisesti
• Ei erota periaatteita esimerkeistä
• Käsittelee tehtävää ulkoisena määräyksenä

Taulukossa 2 on eri tutkijoiden käsityksiä siitä, miten erilaiset opetusmenetelmät vaikuttavat opiskelijoiden opiskelutapaan. [2].

Taulukko 2. Luonteenomaisia piirteitä pinta- ja syväsuuntautuneen oppimisen kontekstille [2]

Opiskelijat voidaan saada käyttämään pinnallista oppimista [2]. Mutta hyväkään opetus ei välttämättä auta opiskelijoita syvälliseen oppimiseen. Opetuksen arvioinnissa kannattaakin muistaa koko korkeakoulun oppimiskulttuurin vaikutus opiskelijoiden lähestymistapaan. Jos liian suuri osa kursseista voidaan kohtuullisesti suorittaa pinnallisen oppimisstrategian keinoin, ei strategiaa kovin helposti muuteta yhden kurssin mukana, vaikka kurssi kannustaisi tai tukisi syvällisempiä strategioita. Taulukon 2 mukaan on aikaisemmilla kokemuksilla merkityksensä, eikä pelkästään yhden kurssin järjestelyillä välttämättä voida vaikuttaa opiskelijoiden strategiavalintoihin kovinkaan paljoa.

2. Verkkomedian perusteet -kurssin opetuskäytännöt

Verkkomedian perusteet –kurssi [ 4 ] on tarkoitettu tietotekniikan opiskelijoille. Se on tietoliikenteen ja digitaalisen verkottuneen median peruskurssi. Verkottumista ja tietoliikennettä käsitellään sekä tietokoneverkkojen että televerkkojen näkökulmista. Kurssilla annetaan yleiskuva digitaaliseen mediatekniikkaan ja –tuotantoon. Myös äänen ja kuvan käsittely, animaatio, virtuaalitodellisuus ja multimediasovellukset kuuluvat kurssin aihepiiriin.

Verkkomedian perusteet -kurssi on kolmen opintoviikon kokoinen. Se koostuu luennoista, harjoituksista, kotitehtävistä ja tentistä. Pakollisia osia ovat tentti, riittävä määrä hyväksyttyjä kotitehtäviä ja PGP-avaimen autentikointi. Lisäksi arvosanaa voi korottaa yhdellä numerolla tekemällä enemmän kuin pakollisen määrän kotitehtäviä. Kotitehtävät palautetaan kurssin luonteen mukaisesti PGP-salattuina.

Keväällä 2000 kurssin tentin on voinut korvata kirjoittamalla referaatteja luentojen sisällöistä. Opiskelijoiden tekemää materiaalia voidaan käyttää kurssin oppimateriaalina.

Kurssin tentin voi suorittaa kone- tai paperitenttinä. Konetentit tehdään valvotuissa tietokoneluokissa WWW-lomakkeelle. Paperitentit ovat normaaleja korkeakoulun käytännön mukaisia.

3. Opintomateriaali

Opintomateriaalina ovat luennoitsijoiden luentokalvot, sekä tehtävien yhteydessä annettava muu materiaali. Tehtävien yhteydessä annettu materiaali on useimmiten WWW-sivuja tai yleisen tietämyksen keräämistä jostakin aiheesta (man-sivut, ohjelmien help-komennot, lehdistö). Jokaisen tehtävän yhteydessä mainitaan sen tekemiseen tarvittavat lähteet.

 

3.4 Kotitehtävät ja harjoitukset

 

Kotitehtäviä tulee tehdä hyväksytysti 4 kpl, jotta pääsee kurssista läpi. Tentin arvosana korottuu yhdellä, jos hyväksyttyjä tehtäviä on 7. Parityönä tehtäviä kotitehtäviä tulee tehdä hyväksytysti 6 kpl. Tentin arvosana korottuu yhdellä, jos parilla on hyväksyttyjä tehtäviä 10. Kotitehtäviä on tarjolla yhteensä 13 kpl. Kotitehtävät ovat kirjoitelma-, referaatti-, harjoitus- ja pohdintatyyppisiä. Tarjolla olevista 13 kotitehtävästä voi valita, mielenkiintoisimmat, itselle sopivalla tavalla tehtävät tai omaan aikatauluun sopivimmat tehtävät. Tehtävät pyritään tekemään monipuolisiksi.

 

Harjoitukset ovat tilaisuuksia, jossa voi kysellä apua assistenteilta, jos on ongelmia kotitehtävien tekemisessä tai jossain muussa kurssiin liittyvässä. Harjoitukset ovat enemmänkin assistenttien vastaanotto. Siellä käsitellään kotitehtäviä enemmänkin ongelmalähtöisesti, annetaan apua tarvittaessa.

 

4. Luennot

Luennoitsijoita on tällä kurssilla useita. Kukin tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorion professori luennoi oman alueensa asioista melko yleisellä tasolla. Tänä keväänä osa luennoista oli englanniksi, koska ne piti vieraileva professori.

5. Tiedottaminen

Kurssin tiedotuskanavina käytetään sähköpostilistaa, uutisryhmää ja WWW-sivuja. Sähköpostilistalle ja uutisryhmään tulevat samat kurssin viralliset tiedotukset. Jos ei halua niitä sähköpostina, voi jättää liittymättä listalle. Opiskelijat voivat kysellä ja kommunikoida myös keskenään uutisryhmässä. IRC:tä (Internet relay chat) käytetään myös nopeampaan kommunikointiin. Assistenteilla on IRC-vastaanottoaika ja useimmiten assistentit ovat IRC:ssä tavoitettavissa myös muulloin työskennellessään.

Kurssin arvioinnissa käytin apuna kurssin opiskelijoiden tuottamia arviointeja kurssin opetusmenetelmistä kotitehtävässä 11 [5] Opiskelijat olivat ennen arviointiaan lukeneet joko artikkelin Implementing the Seven Principles: Technology as Lever Arthur W. Chickering ja Stephen C. Ehrman [6]. Sen pohjalta saamiensa ajatusten perusteella he arvioivat kurssin käytössä olevia menetelmiä.

Opiskelijoiden arvioista yhteenvedon opiskelijoiden arvioista [7]. Yhteenveto on jäsennetty Chickeringin ja Ehrmanin artikkelin seitsemän periaatteen mukaisesti ja lisäksi pohdin käytettyjen opetusteknologioiden oikeutusta.

Opiskelijoiden palautteet kurssista olivat melko ristiriitaisia. Samoista asioista moitittiin ja kehuttiin. Tämä herättikin ajatuksen opiskelijoiden omien opiskelustrategioiden vaikutuksesta arvioihin kursseista. Seuraavassa on tehty yleisluontoinen tiivistelmä opiskelijoiden antamasta palautteesta [7] artikkelin [6] mukaisella "Seitsemän opetuksen hyvää periaatetta" –jaottelulla.

Osa opiskelijoista oli tyytymättömiä siihen, etteivät he olleet saaneet kasvokkain kontakteja kurssihenkilökuntaan. Tosin siihenkin on mahdollisuuksia luennoilla, sekä luennoijaan että useisiin assistentteihin luentotauoilla. Harjoituksissa tapaa myös assistentteja jos on tarvetta henkilökohtaiseen kontaktiin. Monet olivat huomanneet myös uutisryhmien, IRC:n ja sähköpostin käytön käteviksi tavoiksi olla yhteydessä opetushenkilökuntaan. Rohkeammat käyttävät uutisryhmää. Kurssin henkilökunta kannustaa uutisryhmän käyttöä, koska tällöin vastauksista hyötyy mahdollisimman moni opiskelija. Sähköpostilla voi kysellä henkilökohtaisempia asioita ja IRC:llä jos tarvitsee vastauksen pikaisesti.

Kurssin yhteistyötä kannustavia piirteitä ovat parityön salliminen ja uutisryhmä, jossa opiskelijat voivat myös keskenään avustaa toisiaan, joko kyselemällä visaisia kurssin henkilökunnalta tai vastailemalla myös muiden opiskelijoiden artikkeleihin.

Kurssin kotitehtävät saivat paljon kiitosta aktiivisuutta lisäävinä ja monipuolisina. Negatiivistakin palautetta kotitehtävien osalta tuli siitä, että ne ovat olleet liian paljon haettavaan tietoon painottuvia ilman, että on tarvinnut pohtia asioita. Tosin jotkut opiskelijat olivat nähneet ne nimenomaan pohdintatehtävinä. Toisaalta tehtävätkin ovat erilaisia: "Koska pohdiskelua vaativat tehtävät ovat usein työläämpiä kuin yksinkertaiset tehtävät, saattaa suuri osa opiskelijoista jättää oikeasti hyödyllisimmät tehtävät tekemättä"

Tämä kohta jakoi opiskelijoiden mielipiteet aikalailla kahtia. Toisten mielestä kurssilla ei opiskelijoilta odotettu juuri mitään. Ja moni totesikin, että oma sisäinen suoritustarve onkin se rima, jonka yli haluttiin päästä. Joidenkin opiskelijoiden mielestä taas kurssin vaatimustaso on huima.

Osa opiskelijoista oli tyytyväisiä, kun saavat edes jotain henkilökohtaista palautetta tekemistään harjoituksista. Tyytyväiset vertasivat verkkomedian perusteet -kurssia muihin massakursseihin, joilla harvemmin saa mitään palautetta. Tyytymättömät olivat tyytymättömiä palautteen liialliseen yleisluonteisuuteen.

6. Ajankäytön kohdistaminen opittavaan asiaan

 

Kotitehtävät on toisten opiskelijoiden mielestä siten rakennettu, että niihin liittyvä materiaali ja kysymykset kannustavat oppimiseen ja tiedon hakemiseen. Joidenkin opiskelijoiden mielestä materiaalilinkit olivat liian laajoja, jotta vastauksia jaksaisi hakea.

 

7. Erilaisten opiskelijoiden huomioiminen

Osa opiskelijoista oli sitä mieltä, että kotitehtävien suuri määrä ja monipuolisuus ottaa huomioon erilaiset opiskelijat. Niistä voi valita mielenkiintoisimmat aiheet tai mieluisin tapa tehdä tehtäviä. On kirjoitelma-, laboratorio-, referointi ja pohdintatehtäviä. Mahdollisuutta suorittaa kurssi luentoreferaateilla myös kehuttiin, tosin siihen mahdollisuuteen monikaan ei ole tarttunut.

Toiset opiskelijat olivat taas sitä mieltä, että kurssilla ei TKK:n tapaan huomioida opiskelijoiden erilaisia oppimistyylejä, koska suoritustapa on iänikuinen luennot, harjoitukset ja tentti.

Opiskelijoiden suhtautumisessa kurssin eri osa-alueisiin voi mielestäni nähdä jotain viitteitä opiskelijoiden erilaisista oppimisstrategioista (Taulukko 1). Monet haluavat asiat tarjoiltuna valmiiksi pureskeltuna ja lueteltuna. Sitten tentissä voi kertoa sen kaiken. Osa opiskelijoista oli havainnut tehtävien materiaalin hyväksi tieksi syventää luennoilla käsiteltyjä asioita. Toiset kokivat kotitehtävät pelkäksi tiedonhauksi ja toisille ne olivat asioiden yhdistelemistä ja pohtimista. Tiedonhakijat tympääntyivät suureen työmäärään ja pohdiskelijat nauttivat työstään.

Kurssi on pakollinen kaikille tietotekniikan opiskelijoille. Osalle niistä opiskelijoista, joilla oli ennestään tietoja asioista, kurssin asiat tuntuivat liian yksinkertaisilta, toiset innostuivat pohtimaan ja kritisoimaan. Vähäisillä esitiedoilla tulleista jo kurssille ilmoittautuminen oli kynnys, joka toisille oli haastava ja toisille lannistava.

Kurssilta puuttuu oppikirja. Tämä oli osalle opiskelijoista ongelmallista nimenomaan asioiden laajuuden takia. On vaikeaa tietää, kuinka pieniä yksityiskohtia tulisi muistaa tentissä. Kotitehtävien arvioinnin oli osa opiskelijoista kokenut sattumanvaraiseksi. Yleensä ottaen opiskelijat olivat tyytyväisiä moniin valinnan mahdollisuuksiin, joita kurssilla on tarjolla.

Kurssin rakenne ja tavoitteet tulisi tuoda selkeämmin esille. Opiskelijoille syntyisi tällöin selkeämpi kuva kurssista ja odotukset kurssin suhteen olisivat realistisempia. Kotitehtävien pitää jatkossakin olla riittävän monipuolisia. Jos resurssit antavat myöten, voisi laboratoriotyyppisiä harjoituksia lisätä. Kotitehtävien malliratkaisujen julkaisun pitäisi olla nopeampaa, jotta opiskelijat saisivat palautteen pikaisemmin. Tenttivastausten yleiset virheet ja vahvuudet voisi myös julkaista tentin jälkeen.

Oppikirjan puute on toisaalta ongelma, toisaalta vahvuus. Tietyt perusasiat on opetettava kuitenkin. Uusin tieto löytyy muualta. Kurssin suorittamista luentoreferaattien avulla pitää kehitellä edelleen. Tällöin voimme saada kurssille käyttökelpoista oppimateriaalia. Samalla saadaan opiskelijoille lisää valinnanvapautta kurssin suorittamisen suhteen.

1. Ruohotie P. Motivaatio, tahto ja oppiminen. Helsinki: Edita 1998.
2. Ramsden P. Learning to teach in higher education. New York: Routledge 1999.
3. Entwistle NJ. Student learning and study strategies. In: BR Clark & G Neave (Eds.) Encyclopedia of Higher Education. Oxford: Pergamon 1992.
4. Verkkomedian perusteet Tik-110.250, Kurssisivusto 2000<http://www.tcm.hut.fi/Opinnot/Tik-110.250/2000/ >
5. Verkkomedian perusteet, Kotitehtävä 11, 2000. <http://www.tcm.hut.fi/Opinnot/Tik-110.250/2000/Tehtavat/tehtava_11.html.html>
6. Arthur W. Chickering ja Stephen C. Ehrman. Implementing the Seven Principles: Technology as Lever < http://www.aahe.org/technology/ehrmann.htm>
7. Opiskelijoiden vastauksia kotitehtävään 11/2000_1