S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu

HARJOITUSTYÖ

Harjoitustyö tehdään 4 hengen ryhmissä. Ryhmät muodostetaan ensimmäisellä luennolla.

Harjoitustyö on laajuudeltaan n. 1,5 op (=40h työtä/henkilö), joten neljän opiskelijan ryhmän tuotos on kokonaislaajuudeltaan n. 6 op. Harjoitustyö arvostellaan asteikolla 0-20p, ja kukin ryhmän jäsen saa samat pisteet. Harjoitustyön osuus kokonaispisteistä on 40%.

Harjoitustyöhön saa apua luennoilla, sekä sähköpostitse kurssihenkilökunnalta.

Harjoitustyön aihe
Interaktiivinen palvelu digitelevisiossa keski-ikäisille naisille.

Harjoitustyössä kehitetään palvelukonsepti/-konsepteja, ei siis valmista palvelua! Kohderyhmänä keski-ikäiset naiset.

Harjoitustyön vaiheet
Harjoitustyö voidaan jakaa kuuteen vaiheeseen:

1. Harjoitustyösuunnitelma
Harjoitustyösuunnitelma pitää sisällään alustavan suunnitelman työn vaiheista (mitä tehdään? kuka tekee?), aikataulusta (milloin?), kohderyhmästä (tarkka määritelmä iästä jne.), menetelmistä (mitä mentelmää missäkin vaiheessa ja alustava perustelu menetelmän valinnalle) ja muista huomioon otettavista asioista (esim. haastattelupaikasta).

Harjoitustyösuunnitelmaan saattaa tulla muutoksia tutkimuksen edetessä (varsinkin loppuvaiheen menetelmien osalta), mutta suunnitelman tarkoitus on kuitenkin hahmottaa koko prosessi jo alkuvaiheessa.

Harjoitustyösuunnitelma palautetaan sähköpostitse Marialle (maria.koykka(at)tkk.fi) pe 23.3.2007 klo 12 mennessä, mielellään linkkinä. Harjoitustyösuunnitelma täytyy suorittaa hyväksytysti, joten se voi tulla takaisin tarkennettavaksi jos siihen on tarvetta.

2. Taustatietous kohderyhmästä sekä valituista menetelmistä (perustelut)
Tässä vaiheessa on kyse nk. teoriataustasta, joka laaditaan kirjallisuuteen tutustumalla. (Muistakaa lähteet!) Ryhmäläiset kokoavat teoreettista tietoa kohderyhmästä osoittaakseen tuntevansa sen tarpeeksi hyvin. Tärkeää tietoa tässä tapauksessa on mm. kohderyhmän kuvaaminen ja tutkimusmetodien esitteleminen ja perustelut niiden valinnalle. On myös tärkeää määritellä mitä keski-ikäinen tässä tapauksessa tarkoittaa.

3. Tarvekartoitus kohderyhmästä
Tarvekartoitusvaiheessa on tarkoitus selvittää, minkälaisia näkyviä tai piileviä tarpeita kohderyhmällä on. Konseptin ideointi (vaihe 4) perustuu tarvekartoituksen tuloksiin. Tässä vaiheessa valitaan siis jokin menetelmä(t), jota sovelletaan, jotta tarpeista saataisiin mahdollisimman paljon selvyyttä ennen konseptin ideointia. Tarvekartoituksessa ollaan siis kiinnostuneita tarpeista eikä oteta kantaa siihen, millä tavoin teknologisilla ratkaisuilla pystytään vastaamaan todettuihin tarpeisiin.

Tarvekartoitusta varten kukin ryhmä etsii muutaman henkilön kohderyhmästä (8-20 hlöä menetelmästä riippuen), joiden tarpeita kartoitetaan valitulla menetelmällä (haastattelu, kysely, observointi, päiväkirja jne.) Nk. raskaammissa menetelmissä kuten haastattelussa ryhmälle riittää >10 haastateltavaa, kun taas esim. kyselylomake tulee lähettää useammalle.

Tarvekartoitus tulee suunnitella huolellisesti, sillä konseptointi on riippuvainen tarvekartoituksen tuloksista.

4. Konseptin ideointi ja tuotto
Konseptin ideointia varten valitaan menetelmä, jonka avulla tarvekartoituksen tuloksia aletaan käsitellä. Konseptiluonnoksia syntyy usein useita, joista valitaan yksi jatkokehitystä varten. Kaikki syntyneet konseptiluonnokset mainitaan loppuraportissa. Jatkokehitystä varten valittu konsepti kuvataan mahdollisimman tarkasti.

5. Konseptin validointi
Konseptin validoinnissa on tavoite saada kohderyhmän edustajilta palautetta ja parannusehdotuksia laaditusta konseptista. Validointia varten valitaan menetelmä, jolla tuotettua konseptia esitellään käyttäjäryhmällä. Validointia varten on tehtävä tarkka suunnitelma, josta käy esille mitä ja miten validointi tullaan suorittamaan. Validointi voidaan toteuttaa joko tarvekartoitukseen osallistuneiden henkilöiden tai muiden kohderyhmän edustajien kanssa. Konseptiin tehdään tarvittavia muutoksia validoinnin perusteella.

6. Työn raportointi
Koko harjoitustyö raportoidaan kirjallisesti, eli siitä laaditaan tutkimusraporttia vastaava dokumentti. Raportissa jokainen työvaihe kuvataan ja perustellaan. Raportti koostuu edellä mainituista viidestä vaiheesta, tulosten purusta ja niiden merkittävyyden arvioinnista.

Harjoitustyön loppuraportti palautetaan sähköpostitse Marialle (maria.koykka(at)tkk.fi) ma 23.4.2007 klo 12 mennessä, mieluiten linkkinä. Harjoitustyö esitetään posterina 26.4.2007 luennolla.

Harjoitustyön aikataulu

Harjoitustyösuunnitelma palautetaan pe 23.3.2007 klo 12.00 mennessä sähköpostilla, mieluiten linkkinä.
Luennoilla on mahdollista kysyä harjoitustyöhön liittyviä kysymyksiä.
Valmis harjoitustyöraportti palautetaan ma 23.4.2007 klo 12.00 mennessä sähköpostilla, mieluiten linkkinä. Tämän jälkeen palautettuja töitä ei arvostella.
Kaikki palautukset sähköpostilla Marialle (maria.koykka(at)tkk.fi)
26.4.2007 luennolla käydään kunkin ryhmän harjoitustyön oleelliset osat läpi. Työt esitellään posterin avulla.

Harjoitustyön raportointi

Raportti ei saa olla laajaa lavertelua, mutta asiat tulee esittää selvästi mitään oleellista pois jättämättä. Raportissa oletetaan olevan myös pohdintaa eikä vain mekaanista raportointia tehtävien suorittamisesta. Raportti koostuu mm. seuraavanlaisista asioista:
- teoriatausta: selvitystä kohderyhmästä yleisesti sekä käytetyistä tutkimusmenetelmistä (ja perustelu miksi mikäkin menetelmä on valittu)
- tarvekartoitus: menetelmät, toteutus, tunnelmia, tuloksia jne.
- konseptin ideoinnin toteutus ja tulos
- konseptin validointi, validoinnin tulokset ja konseptin muokkaus validoinnin perusteella
- prosessin pohdinta: mikä meni hyvin, missä olisi kehitettävää, parannusehdotuksia
- tulokset ja niiden pohtiminen

Harjoitustyötä ei hyväksytä jollei siitä ole palautettu sekä harjoitustyösuunnitelmaa että loppuraporttia!

Harjoitustyön arviointiperusteita

Ohessa yleisiä arviointikriteereitä harjoitustyöpisteiden muodostumiselle:

Hyväksytty (10-11p)
Harjoitustyö ja raportti jätetty. Olelliset asiat on raportoitu (lähinnä pakolliset asiat lueteltu.) Heikko teoriatausta tai ei teoriataustaa ollenkaan. Menetelmäpohdinta puuttuu. Tulokset raportoitu.
- Luettelon omainen raportti vailla syvyyttä ja pohdintaa.

Tyydyttävä (12-13p)
Harjoitustyö ja raportti jätetty. Heikko teoriatausta. Heikkoa tulosten raportointia ja pohdintaa. Menetelmät mainittu.
- Selkeä raportti tapahtuneesta. Osittain pohdintaakin näkyvissä.

Hyvä (14-15p)
Harjoitustyö ja raportti jätetty. Oleelliset asiat raportoitu, tulokset raportoitu ja pohdittu niiden merkitystä. Selkeä teoriatausta sekä kohderyhmästä että menetelmistä. Tutkimuksen vaiheita perusteltu.
- Hyvä, strukturoitu raportti. Ihan selvästi pyritty syvällisempään pohdintaan.

Erittäin hyvä (16-18p)
Harjoitustyö ja raportti jätetty. Teoriatausta on pohjana työlle. Menetelmiä selvästi pohdittu. Raportoitu eri vaiheet ja pohdittu niiden suhdetta toisiinsa. Pohdittu tuloksia.
- Hyvä, strukturoitu raportti. Raportissa on syvällistä pohdintaa ja asioita on pystytty vetämään yhteen. Hyvä kokonaisuus.

Kiitettävä (19-20p)
Harjoitustyö ja raportti jätetty. Tasapainoinen kokonaisuus. Kaikki vaiheet sulautuvat toisiinsa ja pohdinta ja raportointi kulkevat käsikädessä. Menetelmiä, teoriaa ja tuloksia pohditttu työn kokonaisuuden kannalta.
- Mallikas raportti tutkimuksesta. Kaikki asiat on perusteltu ja pohdittu. Teoria näkyy raportoitavissa asioissa. Tuloksia on pystytty pohtimaan ja perustelemaan tutkimukseen peilaten.

Harjoitustöiden esittely ja ohjeet posterin tekoon

Harjoitustyöt esitellään to 26.4.2007 klo 16-19.

Ryhmä esittelee työtään muille posterin muodossa. Posteri on kirjallinen ja kuvallinen tiivistelmä tutkielmasta. Katso tarkemmat ohjeet posterin tekoon ja esittelyyn. Posterin osuus kokonaispisteistä on 10%.

Päivitetty 20.4.2007 JVa