Kierros 5

Viestinnän muutokset

Palautus 21.10. 1999 klo 13.00 mennessä

Anu Partanen, Helsingin Sanomat

KUOREVESI/JÄMSÄNKOSKI - Onko tekstiviesti mielestäsi vain nopea sanomien välitystapa? Ajatteletko, että hyvä viesti on lyhyt, ytimekäs ja informatiivinen? Luuletko, että viestin merkitys piilee vain tekstin sisällössä? Herätys! Sinulta on mennyt jo monta viestiä ohi,

Tekstiviesti kertoo ystävyydestä, rakkaudesta ja asemasta. Jokainen nuori tekstailun ammattilainen voi kertoa, että yhdellä viestillä on monta merkitystä.

Sisältö on tärkeä totta kai, mutta yhtä tärkeää on kuka viestin saa, keneltä se tulee ja ketkä kaikki sen voivat todella ymmärtää.

"Antti ja Timo saa lukea mun viestit ja Jaana joskus", 15-vuotias Heidi Norojärvi luettelee Kuoreveden yläasteen sivuhuoneessa.

Tärkeät viestit näytetään vain parhaalle ystävälle. Parhaat viestit kirjataan vihkoon, ja hyvät vitsit laitetaan eteenpäin. Tylsiltä ihmisiltä ei kukaan halua viestiä saada, joten puhelinnumeroasaan ei jaeta kuin harvoille valituille.

Heidi Norojärvi näyttää viestivihkoaan. Vihkoon on kirjoitettu viestejä päivämäärineen ja lähettäjineen. Usein lähettäjäksi on merkitty rakas. "Puhelimen muisti tulee täyteen niin äkkiä", Heidi selittää. "Hyvät viestit on saatava muistoksi vihkoon. Huonone päivänä niiden lukeminen piristää."

Tallennettavaksi ei pääse ihan mikä tahansa viesti. Vahvimmilla on poikaystävältä tullut rakkaudentunnustus.

No nyt nukkumatti kutsuu, joten hyvää yötä. Paljon pusuja ja halauksia. RAKASTAN SUA. Varma vihkoon pääsijä.

Pekka Karvonen, Uratie, 12.8. 1999

Huono uutinen vääristyy vähiten sähköpostilla

Yritysten kannattaa kertoa huonot uutiset mieluummin sähköpostilla kuin kasvotusten tai puhelimitse. Näin suosittelevat amerikkalaiset tutkijat Susan Watts Sussman ja Lee Sproull.

Sussmanin ja Sproullin mukaan huonoja uutisia kaunistellaan ja vääristellään sähköpostin välityksellä selvästi vähemmän kuin muilla viestintäkeinoilla. Oikean tiedon kertominen suoraan ja selkeästi nopeuttaa työntekijöiden ja yritysorganisaatioiden oppimiskykyä.

Sähköposti toimii myös alhaalta ylöspäin: työntekijät voivat kertoa huonoja uutisia esimiehilleen. Esimiehen puheille meneminen on monen mielestä ikävää, etenkin jos esimiehellä on taipumus syyttää huonojen uutisten kertojaa.

Sähköpostin ongelmana on se, ettei viestin vastaanottajan reaktiota voi ottaa huomioon eikä häntä voi esimerkiksi tukea tai lohduttaa. Tämä taas voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja kärjistää ongelmaa. Sähköposti ei välttämättä sovikaan monimutkaisten asioiden kertomiseen jos viestiä ei kerrota kunnolla.

Huonojen uutisten kertojalle sähköposti on mukavampi tapa kuin henkilökohtainen tapaaminen.

Tehtävä

Pohdittavia kysymyksiä:

• Miten väline muuttaa viestintää?
• Miten tunteet, palaute ja sisältö vaikuttavat viestintään?

• Hargie, O.: Handbook of communication skills, Interpersonal communication: a theoretical framework (s. 29-63)
• http://www.comlab.hut.fi/hft/Materiaali.html#mediatilat - materiaalia liittyen teemoihin mediatilat, etäläsnäolo, virtuaaliset yhteisöt