Kotitehtäväpalautus 1: Vesa Hesso ja Petri Hintukainen

a)

Ihmisellä Normanin mukaan on laitteita käyttäessään kaksi kuilua, joihin voi suistua: täytäntöönpanon ja arvioinnin kuilut. Täytäntöönpanon kuiluun suistuu, jos laitteesta ei näe, miten halutun asian saisi tehtyä. Arvioinnin kuiluun suistuu, jos tehtyään laitteella jotakin, ei saa laitteelta palautteena oikeaa käsitystä tapahtuneista asioista tai laitteen uudesta tilasta.

Tehtävän tilanteessa on kyse molemmista: Kun ennen talletuksen tekoa/talletusta tehtäessä ohjelma ei kerro mitä varsinaisesti tulee tapahtumaan, on kyseessä täytäntöönpanon kuiluun suistuminen. Kun taas testihenkilöt luulevat, että tiedosto olisi, kummankin erikseen annettua talletuskomennon, tallettunut molempien tietokoneille, kyseessä on arvioinnin kuiluun suistuminen. Erityisen paljon tilanne on näin, jos testihenkilöt eivät huomaa tiedoston tallettuneen vain ohjelman omistajan koneelle.

Tehtävässä kysytään syitä ensikertalaisten ja kokeneiden käyttäjien virheille. Koska tehtävässä ei kuitenkaan kerrottu, minkälaisia virheitä ensikertalaiset ja kokeneet käyttäjät tekivät (miten he toimivat virheet tehdessään), täytynee meidän itse määritellä kokemattoman ja kokeneen käyttäjän ero, ja tämän eron pohjalta pohtia millaisia virheitä kummallekin ryhmälle voi tapahtua. käyttötapansa kaikilta osin moneen kertaan testannut, ja käyttää ohjelmistoa tutussa tilanteessa ilman häiriöitä, ei oletettavasti tee virheitä ohjelmistoa käyttäessään; Käytettävyydeltään huonoakin ohjelmistoa oppii käyttämään, jos käyttöä tarpeeksi harjoittelee. Silloin ohjelmiston käytettävyyden hyvyydellä tai huonoudella ei enää ole merkitystä kuin työtehokkuuden kannalta. Ohjelmiston käyttövirheitä ei enää tule kuin satunnaisesti, ja tuohon satunnaisuuteen ei välttämättä ohjelmiston käytettävyyden parantaminen auta.

Jos ajatellaan, että mikä ohjelmistossa sai kokemattomat käyttäjät tekemään virheitä, niin ohjelmiston toiminnan sisäinen epäyhdenmukaisuus: Toisessa tilanteessa tallennus toimi tietyllä tavalla ja toisessa tilanteessa eri tavalla. Tässä yhteydessä voisi nostaa esiin termin: samankaltaisuuden laki tai läheisyyden laki. Samassa ohjelmistossa toimivat ohjelmat ovat "lähellä" toisaan, ja niiden mielletään kuuluvan samaan joukkoon, sekä tämän takia myös toimivan samalla tavalla.

Kokenut käyttäjä taas ei tuollaista ohjelmiston käytön miltei joka kerta suoritettavaa toimenpidettä mokaisi, jos siihen ei liittyisi jotakin hänelle uutta. Oletamme siis kokeneen käyttäjän käyttäneen esim. shortcuttia tallentaessaan. Tuolloin voisi myös olla mahdollista, että jokin parannusehdotus auttaisi kokematonta, mutta ei kokenutta käyttäjää.

Kokenutta käyttäjää voidaan kuvata seuraavasti: Hänellä on mentaalinen malli käytössä olevasta ohjelmistosta, ja hän lienee jo siirtynyt käyttämään shortcutteja ym. työntekoa helpottavia vaihtoehtoisia ohjelmistollatyöskentelytapoja, sekä voi luottaa muistiinsa ja ohittaa vain vilkaisulla/rutiininoimaisella kuittaamisella ohjelmiston rutiini-ilmoitukset. Kokematon käyttäjä taas ei etukäteen ohjelmistosta juurikaan mitään tiedä, ja joutuu luottamaan täysin ohjelmiston antamaan palautteeseen ja ohjeistukseen, tai sitten kokeilemaan mitä mistäkin tapahtuisi, ja näin luomaan itselleen ohjelmistosta mentaalista mallia, johon nojata työskennellessään. Pääeron kokemattomien ja kokeneiden käyttäjien välillä voitaneen siis olettaa olevan se, että kokemattomalla ohjelmiston näkyvyys ja palaute korostuu, kun taas kokenut voi muistiinsa ja luomaansa mentaaliseen malliin tukeutuen tehdä sellaisia virheitä, joita kokematon ei edes osaisi yrittää.

Kokemattomien käyttäjien virheet siis johtuvat ohjelmiston huonosta näkyvyydestä ja palautteesta tai sitten käyttöliittymäsuunnittelusta, jossa ihmistä ei ole otettu oikealla tavalla huomioon, eli ohjelmiston toimintoja tehdään jotenkin "epäluonnollisella" tavalla. Kokeneet käyttäjät ovat oppineet välttämään huonon näkyvyyden ja huonon palautteen aiheuttamat sudenkuopat, mutta he taas voivat tehdä virheitä käyttäessään ohjelmistoa heille uudella tavalla (esim. shortcutit) tai heille uudessa tilanteessa/ympäristössä. Todella kokenut käyttäjä, joka on ohjelmiston käyttötapansa kaikilta osin moneen kertaan testannut, ja käyttää ohjelmistoa tutussa tilanteessa ilman häiriöitä, ei oletettavasti tee virheitä ohjelmistoa käyttäessään; Käytettävyydeltään huonoakin ohjelmistoa oppii käyttämään, jos käyttöä tarpeeksi harjoittelee. Silloin ohjelmiston käytettävyyden hyvyydellä tai huonoudella ei enää ole merkitystä kuin työtehokkuuden kannalta. Ohjelmiston käyttövirheitä ei enää tule kuin satunnaisesti, ja tuohon satunnaisuuteen ei välttämättä ohjelmiston käytettävyyden parantaminen auta.

Jos ajatellaan, että mikä ohjelmistossa sai kokemattomat käyttäjät tekemään virheitä, niin ohjelmiston toiminnan sisäinen epäyhdenmukaisuus: Toisessa tilanteessa tallennus toimi tietyllä tavalla ja toisessa tilanteessa eri tavalla. Tässä yhteydessä voisi nostaa esiin termin: samankaltaisuuden laki tai läheisyyden laki. Samassa ohjelmistossa toimivat ohjelmat ovat "lähellä" toisaan, ja niiden mielletään kuuluvan samaan joukkoon, sekä tämän takia myös toimivan samalla tavalla.

Kokenut käyttäjä taas ei tuollaista ohjelmiston käytön miltei joka kerta suoritettavaa toimenpidettä mokaisi, jos siihen ei liittyisi jotakin hänelle uutta. Oletamme siis kokeneen käyttäjän käyttäneen esim. shortcuttia tallentaessaan. Tuolloin voisi myös olla mahdollista, että jokin parannusehdotus auttaisi kokematonta, mutta ei kokenutta käyttäjää.

b)

A-kohdan vastauksesta voi johtaa sellaisia parannuksia, että ohjelmiston näkyvyyttä ja palautteen antoa pitäisi parantaa. Ohjelmistosta pitäisi nähdä paremmin mitä milläkin toiminteella oikeasti tapahtuu, ja ohjelmiston pitäisi paremmin kertoa mitä se kulloinkin on tehnyt. Oletamme, että tehtävässä ei tarkemmin kysytty tapoja näiden asioiden toteutukseen, kun kerran käyttöliittymästä ei esitetty kuvaa eikä muutenkaan kerrottu sen käyttöliittymäratkaisuista.

Varsinainen "oikea" vastaus/parannus ohjelmistoon olisi mielestämme laittaa ohjelmisto toimimaan niin kuin käyttäjät sen odottavatkin toimivan; Siitähän koko käytettävyydessä on kyse. Odotus ilmeisesti on, että tilanne tallentuu sen henkilön tietokoneelle, joka talletuskäskyn antaa. Siispä muutetaan jaettujen sovellusten toimintaa niin, että myös niissä tilanne tallentuu aina tallettajan tietokoneelle.