Kotitehtäväpalautus 2: Petri Naukkarinen

Tehtävä 1: Ihmisen sisäiset mallit

Ihmisen sisäiset mallit ovat yksilön omia näkemyksiä käsitteistä ja toiminteista, jotka kokonaisuutena muodostavat tietyn toiminnallisen rakenteen. Sisäisen malli kuvaa järjestelmän sellaisena, kuin ihminen sen näkee ja kokee. Ihmisen sisäisessä mallissa jostakin asiakokonaisuudesta käsitteet, asiat, esineet ja toiminteet ovat järjestäytyneet loogiseksi kokonaisuudeksi. Malliin kuuluu olennaisesti myös edellä mainittujen osien riippuvuudet ja strukturaalinen rakenne toisiinsa nähden.

Toisin kuin esimerkiksi kognitiivinen ja käsitteellinen malli, sisäinen malli kertoo sen miten käyttäjä tässä tapauksessa tietokonejärjestelmän kokee. Saman tietokonejärjestelmän sisäinen malli eri käyttäjillä on siis erilainen ja voi vaihdella hyvinkin suuresti.

Sisäisten mallien syntymisprosessista ollaan montaa mieltä. Väitetään jopa, että mallien syntymistä ei voida luotettavasti kuvata. Kuitenkin erilaisia vaihtoehtoja sisäisten mallien syntymiselle on esitetty. Tietokonejärjestelmän yhteydessä malli kehittyy samalla, kun ihminen käyttää konetta. Tietyt toiminteet aihettavat tiettyjä tuloksia, asioista seuraa toisia. Malli kehittyy sitä mukaa, mitä enemmän käyttäjä toimii koneen parissa. Usein mallista tulee epätarkka, analoginen ja hyvinkin rikkonainen kuvaus siitä, miten järjestelmä toimii. Periaatteessa tietokonejärjestelmän käyttäjän sisäinen malli järjestelmästä pitäisi olla samanlainen kuin käyttöliittymän käsitteellinen malli suunnittelijan silmin. Käyttäjän sisäisen mallin kehittyminen riippuu käyttäjän taidoista, henkilökohtaisista kyvyistä, ja erilaisista uskomuksista järjestelmän toiminnasta.

Tehtävä 2: Mallien muuttuminen

Kun järjestelmä tulee tutummaksi, mallit tarvitsevat yleensä tarkennusta ja muutoksia. Tämä johtuu yleiskuvan mahdollisesta selkiytymisestä ja siitä, että ihminen oppii virheistään. Koska sisäiset mallit ovat käyttäjän näkemys järjestelmästä on aivan luonnollista, että ajan kuluessa ne muuttuvat. Malli ei muodostu kokonaan uudestaan, vaan se tarvittavilta osin päivitetään vastaamaan käyttäjän sen hetkistä näkemystä käytettävästä järjestelmästä.

Kun käyttäjä oppii lisää järjestelmästä, sen strukturaalinen malli eli rakenne voi selkiintyä. Suorituskykyyn liittyvä tietous paranee. Käyttäjä oppii tekemään samoja asioita paremmin kuin aikaisemmin ja näin tehokkuus paranee. Nämä asiat vaikuttavat sisäiseen malliin. Siis yritys ja erehdys ja oivaltaminen.

Käyttäjän omia virheitä voidaan analysoida ja virheet korjata tarvittaessa. Käyttäjän virheettömämpi toiminta vaikuttaa esimerkiksi käyttökammon poistumisena. Lisäksi puhtaasti opettamalla saadaan sisäistä mallia muutettua.

Tehtävä 3: Miten ihminen oppii käyttämään ohjelmaa, laitetta tai palvelua?

Yleisesti ottaen tietyn asian opettelu varsinkin jos kokonaisuus on isompi, on vaikeaa yhdellä kertaa. Harjoittelua tarvitaan. Tässä yhteydessä puhutaan kolmiportaisesta informaation käsittelymallista. Nähty ja kuultu informaatio tallettuu tilapäisesti "aistirekisteriin". Aivot prosessoivat tämän datan muutaman sekunnin sisällä, jos se voidaan tehdä olematta tietoinen asiasta.

Informaatio siirtyy lyhytkestoiseen muistiin, mikäli dataa tarvitsee prosessoida edelleen. Ilman harjoittelua tieto voi säilyä muutaman kymmenen sekuntia tallessa ilman sen toistoa ja harjoittelua. Lyhytkestoinen muisti on hyvin rajattu, kerralla sinne mahtuu alle kymmenen asiaa. Lyhytkestoisen muistin kapasiteettia voidaan kasvattaa ryhmittelemällä tietopalasia kokonaisuuksiksi, jotka muistetaan yhtenä asiana. Parhaillaan käsiteltävät asiat tallentuvat kyhytkestoiseen muistiin. Se on siis n.s. työmuisti.

Pitkäkestoiseen muistiin data siirtyy sitä toistamalla ja harjoittelemalla. Pitkäkestoinen muisti on periaatteessa rajatonta. Siellä olevia asioitakin täytyy kuitenkin kerrata, muuten ne unohtuvat.

Laitteen, ohjelman tai palvelun käytön oppiminen kunnolla on pitkäaikainen prosessi. Jouheva käyttökyky voidaan saavuttaa aktiivisella opettelulla ja harjoittelulla tai opettelemalla tekemään asioita sitä mukaa kun niitä tarvitaan.

Aktiivinen opettelu voi tapahtua itsenäisesti tai opettajaa hyväksi käyttäen. Itsenäinen oppiminen voi pitää sisällään mahdollisten käyttöohjeitten ja opasteitten käyttöä. Toiset taas oppivat parhaiten kokeilemalla, erehtymällä ja kokeilemalla uudelleen - tämä tapa ei tosin ole kaikkein tehokkain mahdollinen, mutta hyvänä puolena voidaan pitää virheistä oppimista.

Toinen pääväylä on ohjattu opettelu. Mikäli ohjaus ja opetus on kunnollista, on oikeat käyttötavat helpompi omaksua.

Oli menetelmä sitten itseopiskelu, ohjattu toiminta tai näitten yhdistelmä, tavoitteena on saada haluttu osaaminen uppoamaan pitkäkestoiseen muistiin ja myös pysymään se siellä.

Tehtävä 4: Laitteen suunnittelu ja oppiminen

Kaikkein paras ratkaisu olisi mielestäni tehdä laite, joka ei olisi laite ensinkään. Koska kaikki laitteet ovat vain apuvälineitä matkalla johonkin päämäärään, optimitapaus olisi mikäli käyttäjä ei sen kummemmin tiedostaisi käyttävänsä mitään apuvälinettä. Näin kaikki kapasiteetti jäisi itse asialle sen sijaan, että laite vie huomiota.

Oppimista voidaan edistää mm. seuraavin keinoin: laitteessa tulisi olla mahdollisimman selkeät käyttöohjeet, jotta mahdollisiin ongelmiin saadaan ratkaisu niin pikaisesti kuin mahdollista. Käytetty väline ei saa häiritä itse tavoitteiden saavuttamista, eli suunnittelussa laatu ja käytön helppous tulee pitää niin korkealla kuin mahdollista.

Mahdollisuus suorittaa laitteen käytön harjoituksia, esimerkiksi ongelmien ja ratkaisujen muodossa innostaa opettelemaan ja harjoittelemaan lisää. Kuitenkin harjoitusten tason tulee olla erikykyisille erilainen, muuten hyvin tai huonosti osaava voi turhautua ja menettää mielenkiintonsa. Harjoituksien ja esimerkkien tulee olla mahdollisimman lähellä todellisuutta, jotta tuntuma mihin laitetta käytetään säilyy mahdollisimman aitona. Laitteen tulee olla vuorovaikutteinen, palautteen saaminen mahdollisimman pikaisesti auttaa ymmärtämään omia virheitä ja välttämään niitä tulevaisuudessa.

Ei pelkkä harjoittelu, vaan myös omien kykyjen testaaminen auttaa oppimaan. Mahdolliset heikot kohdat käytössä voidaan löytää, mikäli laite on kykeneväinen myös arvioimaan käyttäjänsä suorituksia.