Kotitehtäväpalautus 2: Jaakko Erjanti ja Kai Konka

1)

Pääasiassa ihminenhän muistaa viimeksi opitun järjestelmän. Eli esim. jos kotona on jokin järjestelmä, jota henkilö on käyttänyt ainoastaan jo vuosia, on syntynyt malli, jota ihminen samaistaa kaikkiin muihinkin vastaaviin järjestelmiin. Tämä siis on hyvä asia, jos ihminen tiedostaa, että on myös olemassa erilaisia järjestelmiä, jolloin niiden erot ja yhtäläisyydet on voitu oppia, ja sisäinen malli siis sisältää kuvan ja mahdollisuuden erilaisuudesta. Joillakin ihmisillä, jotka esim. eivät ole koskaan käyttäneet tietokonetta, vaan ovat nähneet sellaisia vain esim kaupassa tai pankissa, on aivan erilainen malli esimerkiksi tietokonejärjestelmästa. Tällöin malli on saatu vain ulkopuoisesta lähteestä, ja tällöin erilaisten ihmisten mallit voivat poiketa toisistaan enemmän.

2)

Sisäinen malli voi muuttua monin eri tavoin, se voi muuttua radikaalisti yhtäkkiä, tai hitaasti pikkuhiljaa. Mallien lujuus ja tärkeys riippuu kovasti mallin käytöstä ja myös suuresti ihmisen persoonasta. Ihmisellä on melkein jokaisesta tutusta/tunnetusta asiasta jonkinlainen malli tai mielikuva. Tämän mallin voi muuttaa oma ajattelu, selvä fakta tieto, tai vaikka toisen ihmisen vaikutus. Joskus ihminen huomaa mallinsa olevan väärä, jolloin sitä on muutettava. Esimerkiksi mukava teekkari-tyttö pitää Suomenruotsalaisista asioista, niin ennen täysi rasisti svenssonvihaaja autonkorjaaja rakastuessaa tähän tyttöön muuttaa mallejaan. Mallit voivat muuttua myös tietoisesti, tai tiedostomattomasti. Yhtääkkiä voi huomata olevan jostain asiasta aivan erimieltä, kuin vuosi sitten. Yleensä tietokonejärjestelmissä mallien muutos tapahtuu radikaalisti: "Täh eikö tää ¤%&¤#&% toimikkaan näin !!!". Iferenssiä myös tapahtuu kun malleja syntyy, eli ihminen tekee johtopäätöksiä vanhohen mallien ja uuden asian perusteella, nähtäväksi vain jää onko johtopäätös oikea.

3)

Jos ihmisellä on olemassa valmis malli, niin silloin oppiminen tapahtuu tämän mallin pohjalta. Tällöin ihminen yrittää soveltaa uutta asiaa näiden vanhojen jo osattujen asioiden rinnalle tai päälle. Oppiminen on nopeaa ja tehokasta, jos vanha malli tukee uutta asiaa, eli jos vanha ohjelma tai palvelu toimii samoin kuin sisäinen malli kertoo. Tällöin vanha malli on tukeva asia oppimisessa. Jos taas asia jota opetellaan on aivan uusi, yritetään siitä muodostaa käsitystä muiden sisäisten mallien avulla, vaikka ne eivät liittyisikään niin paljon yhteen. Tällöin kuvilla ja ohjelman/palvelun teksteillä eli näkyvyydellä suuri merkitys. Luonnonmukaisuus ohjelmassa tai palvelussa on välttämätöntä, kun ihminen ensimäistä kertaa käyttää ohjelmaa/palvelua. Toisaalta tähänkin vaikuttaa ennalta opitut asiat ja mallit, sillä jos sisäinen malli kertoo, ettei jokin asia toimi luonnonmukaisesti, niin silloin toimitaan todennäköisesti tämän mallin mukaan. Oppimiseen vaikuttaa myös oppijan motivoituneisuus, jos on mielyttävää tai tarkoituksen mukaista oppia jokin uusi asia, niin se myös opitaan helpommin ja paremmin. Myös mielentila oppimishetkellä on erittäin vaikuttava asia uutta opittaessa, väsynyt/suuttunut/hermostunut ihminen oppii huonommin.