TKK / Tietoliikennelaboratorio / Kurssit /
S-72.400 Ihminen ja tietoliikennetekniikka / Tuotokset

N/A in English



Aikataulu

Ajankohtaista

Henkilökunta

Luennot

Materiaali

Suorittaminen
  • Ongelmalähtöinen
       oppiminen
  • Kotitehtävät
  • Kirjatentti
    •

    Tulokset

    Tuotokset



    Kotitehtäväpalautus 3: Kai Konka ja Jaakko Erjanti



    1) Mitkä tekijät vaikuttavat käyttäjän kokemaan laatuun audiovisuaalisissa palveluissa?

  • Ulos tulevan signaalin laatu verrattuna ihmisen rajoihin. Tällöin eri ihmisten erilaisiin fyysisiiin ja psyykkiset ominaisuudet.
  • Ihmisen psyykkinen tila, vihainen kyllästynyt, pitkästynyt, iloinen, kiire jne. Hyväkin asia voidaan kokea huonoksi jos on huono olo.
  • Fyysinen kunto: kuulo- ja näköaistin kunto. Vanha ihminen ei välttämättä kuule/näe niin hyvin kuin nuori.
  • Ihmisen aikaisemmat kokemukset. Ko. palveluita usein käyttävä osaa tarkastella ja verrata laatua muihin kokemiinsa palveluihin.
  • Käyttäjän tarvitsema tarkkuus, jos huvikseen surffaa, ei välttämättä häiritse jos kuva/ääni on sottainen. Kun taas esim työhönsä materiaalia tarvitseva vaati kuvalle/äänelle tarkkuutta. (päämäärä ja tavoite vaihtelevat).
  • Ympäristö: Kirkas auringon valo osuu suoraan näytölle, lapsi kirkuu vieressä, Vanha Moskovitzsh starttailee parkkiksella ja aiheuttaa häiriötä esim. linjaan, huonot kaijuttimet.
  • Palvelun oikeellisuus eli sisältö. Sisältö ratkaisee kun tietoa/palvelua tosissaan tarvitaan johonkin, satunainen surffailija ei välttämättä tarvitse/tarkastele sisältöä.
  • Ääni tärkeämpi näköä. Taajuus alue 8000 Hz kun silmällä n.50Hz. Hyvän näköinen rokkivideo koetaan huonoksi jos ääni on huonoa.
  • Erilaiset kohteiden tunnistaminen: liike, tuttuus, värit, hahmot, jne.
  • Kokonaisuudet havaitaan yleisesti paremmin, eikä kokonaisuuden osia.

    • 2) Miten käyttäjän kokemaa laatua mitataan ja mitä eroa eri menetelmillä on?

    Mittauksissa on erotettava satunnaiset muuttujat, vakiot, mitattava kohde. Laboratoriossa tämä voi olla helpompaa kuin kentällä. Tällöin on otannan oltava suuri, eli mitattavia henkilöitä oltava suuri määrä. Standardeilla mittauksilla (QoS) voidaan verrata fyysisiä signaaleja ja ärsykkeitä.

    Laboratoriossa voidaan mitata signaalin/ärsykkeen laatua vastaan ihmisen havaitsemia rajoja. mitattvat asiat:

    • Pienin ärsykemäärä, jonka ihminen havaitsee. Absoluuttinen kynnys.
    • Pienin kahden ärsykkeen välinen ero, joka on havaittavissa. Eri aisteissa erilainen.
    • Vakioärsyke: ärsykkeitä oletetun havaintokynnyksen molemmin puolin. Koska havaitaan.
    • Muuttuva ärsyke: sarja ärsykkeitä joilla nouseva/laskeva voimakkuus, milloin havaitaan milloin ei enää havaita.
    • Yhteensovittaminen: ärsyke muuttuu portaattomasti, kunnes erotetaan se.


    Psykofysiologiset menetelmät mittaavat fyysisen ärsykkeen vaikutusta ihmisen psyykkeeseen. Fyysisen ärsykkeen muutos voi vaikuttaa ihmiseen positiivisesti, negatiivisesti tai olla vaikuttamatta ollenkaan.Kyseessä on ärsykkeen ominaisuudet vastaan ihmisen psyykkinen kokemus. Tuleeko ihminen iloisemmaksi, jos kuva on sevempi. Eli tarvitseeko kuvan/äänen parantamisesta maksaa maltaita.

    Käyttäjän havaintokokemuksen raportointi ärsykkeen muuttuessa joko laboratoriossa tai kentällä. Huonoa tässä on se,että ihmisen psyykkinen tila voi johtua paljosta muustakin kuin vain mitattavasta ärsykkeestä.

    Käyttäjä kyselyillä ja haastatteluilla voidaan kerätä tietoa laadusta. Tällöin on otannan oltava myös suuri, ja kysymyksien pitää olla oikein asetellut. Laadun huonontuminen voi myös johtua muusta kuin palvelun tarjoajasta, esim. Kännykkä vanhan modeemin päällä.

    Quality of Service: Hinnoitellaan eri laatutasot erilaisiksi, hyvästä laadusta voi joutua maksamaan enemmän.


    Sivun alkuun

    [Aikataulu] [Ajankohtaista] [Henkilökunta]
    [Luennot] [Materiaali] [Suorittaminen] [Tulokset] [Tuotokset]

    Viimeksi muutettu 13. lokakuuta, 1999
    Sivua ylläpitää kurssin henkilökunta

    http://www.comlab.hut.fi/opetus/400/Suomeksi/Tuotokset/Kierros3/koti1.html