Kotitehtäväpalautus 3: Matti Parkkonen

Audiovisuaalisessa palvelussa käyttäjän kokemaan laadussa liittyvät ääni ja kuva toisistaan erottamattomasti. Hyvä äänenlaatu pystyy paikkailemaan kuvan virheitä ja puheentunnistuksessa näköaisti voi vaikuttaa kuulemaamme. Korva toimii differentiaattorina, silmä vastaavasti integroi informaatiota.

Äänessä tapahtuvia katkoksia pidetään pahempina kuin kuvassa tapahtuvia. Ihmisen aivot reagoivat tähän herkemmin epänormaalina ilmiönä. Luonnossahan ääni ei voi katketa yhtäkkisesti. Tärkeimpänä äänen laadun mittarina on käytetty näytteistys taajuus. Jotta äänisignaalin voisi rekonstruoida uudelleen tarvitaan 2* korkeampi näytteistystaajuus, mitä alkuperäisellä äänellä on. Kuitenkin ihmisen kuuloalue on n.30Hz->20000Hz:n, joten näytteistystaajuuden parantaminen yli 40000 Hz:n ei juuri paranna havaittua äänen laatua.

Kuulojärjestelmä pystyy yhdistämään ja erottamaan ääniä toistaan mm. taajuuden,viiveen,suunnan ja kovauuden mukaan. Hyvänä esimerkkinä on korvien "huijaaminen" kuulokkeilla, jolloin voidaan saada aikaan kolmiulotteinen vaikutelma kahdella äänilähteellä. Monet äänen pakkaustekniikat,esim. mp3, hävittää äänestä korvan huomaamattomia osia.

Näköiaistin häiritsevä kuvan virkistystaajuus on huomattavasti alhaisempi. Televiso(PAL) käyttää 50Hz ja hyvä monitorit pystyvät jopa 100Hz:n. Kuitenkin taajuuden nostaminen yli 100Hz:n ei paranna näköaistimusta.

Näköaisti jättää havainnoimatta ja korjaa pieniä virheitä. Silmässä on tarkannäön alue (fovea) ja ulompi verkkokalvo(retina). Niinpä ihmisen paras tarkkaavaisuus on keskittynyt vain n. 5-asteeseen.

Käyttäjän kokemaa palvelun laatua kutsutaan Quoality Of Service (Qos), joka sisältää kaikki käyttäjän kokemukset palvelua kohtaan. Tämä on käyttäjän subjektiivinen mielipide ja vain käyttäjän mitattavissa.

Palvelun laatua voidaan mitata teknisin perustein, mutta vasta käyttäjän palautteesta näkee, onko halutut kriteerit saavutettu.

Käyttäjän kokeman laatua voidaan mitata

• Psykofysiologiset menetelmillä
• Audiovisuaalisen laadun mittausmenetelmillä
• Kenttäkokeilla
• Palvelun teknisellä laadulla
• Käyttäjäystävällisyydellä
• Käyettävyystesteillä

Psykofyysisissä menetelmissä mitataan havaitun ärsykkeen ja ihmisen psyykkisen reaktion suhde. Menetelmässä ihminen kertoo havaitsemastaan ärsykkeen muutoksesta.

Audiovisuaalisen laadun mittaukseen on kehitetty mm. ITU-T:ssä useita mittaustapoja. Ideana on, että verrataan alkuperäistä signaalia välitettyyn signaaliin. Kuitenkin näin saatu laadun arvio voi vaihdella paljon käyttäjän kokemasta.

Käytettävyystesteillä tuote/palvelu annetaa mahdollisimman suuren käyttäjäjoukon käytettäväksi. Käyttäjoukon on kuitenkin oltava loppukäyttäjäjoukon kaltainen ja näihin testeihin sisältää aina testaajan subjektiivinen ja objektiivinen komponentti.