Kotitehtäväpalautus 3: Petri Naukkarinen

Tehtävä 1: Käyttäjän kokema laatu audiovisuaalisessa palvelussa

Kuten helposti on ymmärrettävissä, loppukäyttäjää ei kiinnosta audiovisuaalisessa palvelussa käytetty kaistanleveys, kuvan virkistystaajuus tai äänen signaali-kohinasuhde sellaisenaan. Käyttäjä on kiinnostunut vain subjektiivisesta palvelun laadusta, mikäli hän ei ole järjestelmää kehittämässä ja tarvitse teknistä tuntemusta aiheesta. Loppukäyttäjä kokee käyttämänsä palvelun laadun yhdistelmänä havaittua verkon tai järjestelmän suorituskykyä, käyttäjän kokemaa verkon toiminnallisuutta, tyytyväisyyttä itse palveluun sekä koko palvelun vaikutusta itse haluttujen tehtävien ja toiminteiden suorittamiseen.

Palvelun laatu on siis käyttäjän näkövinkkelistä sen kaikkien osa-alueitten summa, jonka käyttäjä subjektiivisesti kokee. Itse olen oppinut QoS -termillä jotain muuta, mutta termiä käytetään eri merkityksessä puhtaasti teknillisessä mielessä.

Jos erotetaan audiovisuaalisessa palvelussa tuo 'audio' ja 'visio' erikseen, voidaan sitä helpommin analysoida käyttäjän kannalta. Kun tarkastellaan pelkästään äänen laatua käyttäjän näkövinkkelistä, ei ehdottomia äänen laadun mittareita ole olemassa. Muutenkaan niitä on kehitetty vähän, jos ei ollenkaan ja äänen laatua analysoidaan edelleenkin vertaamalla sitä johonkin jo tunnettuun testiääneen. Tämä on edelleenkin teollisuuden käyttämä menetelmä. Käyttäjän on vaikea erotella äänestä eri komponentteja, vaan hän arvioi äänen laatua sen luonnollisuuden, tunnistettavuuden ja voimakkuuden perusteella.

Yleensä audiovisuaalisissa sovelluksissa erityisesti jos tavaraa siirretään verkon yli, ihmisäänen täydellinen siirtäminen on mahdotonta. Tämähän on totta esimerkiksi puhelinverkossa, jossa käytetty taajuuskaista kattaa vain sen osan íhmisäänestä, että se on tunnistettavissa. Tästä johtuen äänen laatu kärsii audiovisuaalisissa sovelluksissakin. Käyttäjä alkaa kokea häiriön tuskalliseksi vasta siinä vaiheessa, kun ääni säröilee, siinä on suuria viiveitä tai kohina häiritsee tunnistettavuutta.

Käyttäjän kokema äänen laatu on myös paljolti riippuvainen käytetystä laitteistosta mukaan lukien käytetyt äänentoisto ja -tuottamislaitteet (kauttimet, mikrofonit). Jos nämä ovat heikkoja, kokee käyttäjä palvelun laadun huonoksi, vaikka vika on omissa laitteissa eikä varsinaisesti itse palvelussa.

Kuvan laatua arvioitaessa on paljon helpompi erotella useita eri komponentteja kuvasta, jotka vaikuttavat käyttäjän kokeman kuvan laatuun. Erityisesti voidaan sanoa, että asiat jotka selvästi poikkeavat totutusta vaikuttavat käyttäjän kokemaan laatuun.

Virkistystaajuuden tulee olla riittävä. Ihmissilmä kokee liikkeen jatkuvana, mikäli kuva vaihtuu noin 30 kertaa sekunnissta. Tähän ei kuitenkaan käytännössä vielä päästä verkon yli, muuta kuin erikoisympäristöissä. Kuitenkin taajuus tulisi saada mahdollisimman suureksi. Yksityiskohdat vaikuttavat kuvan laatuun. Erityisesti muotojen reunojen tulisi olla teräviä, jotta ihminen olisi tyytyväinen. Tähän kuuluu myös taustan ja itse kohteen selkeä erottelu.

Kuvan kontrasti, kirkkaus ja värien kylläisyys vaikuttavat olennaisesti kuvan laatuun. Näiden tekijöiden tulee olla tasapainossa, jotta kokemus olisi miellyttävä.

Kun yhdistetään kuvan ja äänen laatuun liityvät tekijät, käyttäjän kokemus audiovisuaalisen palvelun laadusta muodostuu. Kuvan ja äänen tulee myös olla sopusoinnussa keskenään, erityisesti synkronoinnin osalta. On kuitenkin aina muistettava, että käyttäjän kokema laatu on jokaiselle käyttäjälle erilainen, henkilökohtainen kokemus.

Tehtävä 2: Käyttäjän kokeman laadun mittaus

Koska käyttäjän kokema laatu on subjektiivinen asia, myös sen mittaaminen on hankalaa. Perinteisin laadunmittaustapa on varmaankin vieläkin käyttäjätyytyväisyystutkimus. Tämä tapahtuu haastattelemalla käyttäjiä, keräämällä heidän kokemuksiaan laadusta ja soveltamalla näitä tuloksia palvelun edelleen kehittämiseen. Tässä on kuitenkin otettava huomioon muutamia asioita, asioita, jotta laadun mittaus olisi luotettava.

• Otoksen on oltava riittävän suuri
• Tutkimus on tehtävä useammin kuin kerran tai käyttäjien on oltava valmiiksi kokeneita
• Käyttöajan on oltava riittävän pitkä

Eräs tapa mitata käyttäjän kokemaa palvelun laatua on viedä laatu käyttäjän havaitsemiskyvin rajamaille. Näin voidaan selvittää, missä kohtaa menee laadun alaraja, jossa käyttäjälle alkaa tulla todellisia vaikeuksia ja harmia järjestelmästä. Tätä saavutettua rajaa voidaan sitten palvelun jatkokehityksessä pitää ehdottomana alarajana myös poikkeustilassa. Eli jos palvelun laatu uhkaa painua tuon tietyn rajan alle, tehdään toimenpiteitä joilla taso ei enää putoa. Nämä rajat saadaan selville mittaamalla teknisiä tietoja samalla kun käyttökoetta tehdään. Kaiken kaikkiaan laadun mittaaminen käyttäjän näkövinkkelistä on todella hankalaa, ja menetelmiä tulee edelleen vahvasti kehittää parempien tuloksien aikaansaamiseksi.

Kommentti:

Tehtävää miettiessä löytyi yksi mielenkiintoinen artikkeli videoneuvottelun laadusta. Tässä se teillekin…

Measuring Quality in Videoconferencing Systems:
http://wiinfo-3.wiwi.uni-marburg.de/vidrev95c.htm