Kotitehtäväpalautus 5: Jaakko Erjanti ja Kai Konka

Alunperin ja pohjimmiltaan viestintä on puhetta ja sen kuuntelemista näkö- tai kuuloetäisyydellä. Tällöin viestintään liittyy myös ilmeet, hajut ja ympäristö kaikkine ilmiöineen. Kun ihmiset ovat kaukana toisistaan, tarvitaan välineitä tiedon kulkuun. Lennätin, posti ja puhelin olivat ensimäisiä kommunikaation välineitä ihmisille, jotka olivat kaukana toisistaan. Enää ei tarvittu läsnäoloa viesin välittämiseen. Viestien olemus ja tarkoitus tuskin muuttuivat, mutta viestinnän helppous oli päätarkoitus. Vieläkin tarvittiin useampia ihmisä hoitamaan kahden ihmisen/yhteisön valistä viestintää, kunnes ilmestyivät tietokoneet. Automaatio ja tietotekniikka sallivat tietoliikenteen jokaiselle ihmiselle. Aika nopeasti puhelimesta tuli jokakodin laite, jota jokainen osasi käyttää. Nyt voitiin soittaa kaverille naapuriin ja pyytää sokeria lainaksi, enää ei tarvinnut pukeutua turkiksiin ja hiihtää viiden kilometrin matkaa 30 asteen pakkasella.

Seuraava vaihe oli kännykkä, kannettava puhelin. Kännykkäkin oli alunperin vain varakkaiden johtajien juppiväline, jolla voitiin soittaa liikennevaloissa vaimolle kotia, että mitä sieltä kaupasta pitikään tuoda. Kännykällä viestimisestä oli tulla vain varakkaiden viestintä väline. Käännykät kuitenkin halpennivat ja niistä tuli jokaisen ihmisen viestintälaite, ainakin Suomessa. Aluksi niillä voitiin vain soittaa muutamia puheluja, ja akku oli tyhjä. Tämä usein vaati viestinnän nopeuttamista, puhuttiin nopeasti ja ytimekkäästi, kun akku piippasi tyhjyyttään ja lopuksi sulki puhelimen. Toisaalta myös puhelujen hinnat olivat niin kalliita, ettei pitkäaikainen lepertely ollut kovinkaan kannattavaa. Kännykkä toi merkittävän muutoksen viestintään, ihminen saatettiin saada kiinni 24 tuntia vuorokaudessa lähes mistä paikasta vain. Onneksi nykyjään ihmiset jo osaavat sulkea kännykkänsä, kun eivät halua tulla häirityksi. Seuraava askel kännyköissä on tekstiviestit. Enää ei haitannut, jos puhelin oli kiinni, viesti saatiin silti perille. 160 merkkiä, ja "tärkeä" asia pitää saada sanotuksi. Kännyköiden käyttöliittymää ei selvästikään ole suunniteltu tekstiviestien kirjoittamiseen, siksi sanoja ja ajatuksia lyhennellään ja muokataan helpommin kirjoitettaviksi. Pahimmassa tapauksessa viestin sisältö muuttuu niin, ettei sitä enää ymmärretä, tai se ymmärretään väärin. jotkut taas ovat huolissaan "oikean" suomen kielen vääristymisestä. Kohta aletaan puhua lyhenteillä, ja vielä suomen englantia/ruotsia. Mutta eikö tämä ole taas vaan uusi slangi, jonka tarkoitus on muuttaa kieltä paremmin tarkoituksen mukaiseksi, lähettäväksi kännykällä.

Tietokoneverkko ja varsinkin sähköposti on toinen merkittävä viestinnän muuttaja. Sähköpostilla voidaan vaivattomasti, ja häiritsemästä vastaan ottajaa, lähettää viesti. Sähköposti ei vääristä kieltä, päin vastoin, kielioppivirheet näkyvät ja ilmenevät paljon herkemmin säköpostiviestissä. Kukaan ei halua lukea kielioppivirheitä. Sähköposti voi tosin heikentää sosiaalisen viestinnän tasoa, ihmiset eivät kohta osaa enää puhua toistensa kanssa! Vaikeiden asioiden selvittäminen sähköpostilla voi joskus olla vaikeata, mutta toisaalta postin kokoa ei ole useinkaan rajoitettu, jotenka viestiin voi liittää vaikka tuhatsivuisen dokumentin selventämään asioita. Asiat voi myös kertoa s-postilla helposti, näyttämättä punastunutta naamaansa. Ongelmana s-postilla on nykyjään ns. roskaposti, joka voi suurella määrällä kadotta tärkeät viestit alleen.

Sähköpostin ja tekstiviestien yksi uusi piirre on ns. joukko postitus, jolla sama viesti saadaan vaivattomasti suurelle määrälle vastaanottajia.

Lakiasiat ja turvaluuss nykyaikaisessa viestinnässä ovat vielä lasten kengissä. Varsinkin sähköposteja voi kuka vain lukea laillisesti. Tämä asia usein unohtuu kun rakkauskirjettä kirjoitetaan ukkomiehelle, tai kauppasumma lähetetään liiketuttavalle. Onneksi nykyaikanen viestintä on ottanut tavakseen suosia tiedon salaamista.

Nykyaikaiset viestintä välineet vaativat jonkin verran tejnistä osaamista ja asoiden tuntemista. Mutta samoinhan on aina ollut, kyllähhän puhelimella soittaessa pitää muistaa numero, ja osata pistää pistoke seinään, jne. Viestintä välineeltä vaaditaan myös paljon, kun halutaan vaivattomasti ja helposti viestiä, käyttöliittymä, ympäristö, turvallisuus, jne, ovat tärkeitä tekijöitä viestintälaittella.

Kehitys viestinnästä on kehittynyt puheesta tekstiin, tulevaisuus näytää siirytäänkö takaisin puheen välityksen suuntaan.

Viestinnän tarkoituksenahan on pääasiassa jakaa tietoa toiselle tai toisille osapuolille. Viestijän tunnetila ja persoona on merkittävässä osassa viestinnässä. Kirjallisessa viestissä lähettäjän ei tarvitse olla fyysisesti paikalla kun vastaanottja lukee ko. viestin. Tällöin esimerkiksi ujo ja persoonaltaa alistuva henkilö voi helpommin kertoa negatiivisen asia vastaanottajalle. Viestintä on näin helpompaa. Toisaalta esimerkiksi vanhanajan rakkauskirje tuoksui hajuvedeltä, mikä nykysikaisessa sähköisessä viestissä on mahdotonta, ainakin nykyisellä teknologialla. Tunteiden välittäminen ascii merkistöllä vaatii kirjallista lahjakkuutta, joka rajoittaa viestien lähettämistä. Palutteen saaminen on yhtä helppoa niin kirjallisella kuin suullisella viestinnällä. Toisaalta ilmeet ja eleet jäävät palautteen saajalta huomaamatta. Toisaalta tämä voi helpottaa palautteen antamista, kun tiedetään, ettei vastaan ottaja todekllisuudessa tiedä mitä ajatellaan. Suullisessa viestinnässä Sisältö saattaa jäädä taustalle, kun keskitytään puheessa epäolennaiseen. Samoin voi jäädä kirjallisessa viestissä kun kielioppi ontuu; vastaan ottaja keskittyy kieliopin seuraamiseen eikä sisältöön. Nykyisellä teknoloogialla voidaan tekstiä ja ääntä ja kuvaa yhdistämään, mikä ehkä voisi helpottaa viestintää, ja varsinkin tunteiden ja sisällön viestimistä, kunhan niiiden käyttäminen vain helpottuisi ja yksinkertaistuisi =)