Kotitehtäväpalautus 5: Tero Oikkonen

Ihmisen luonnollisin ja vanhin viestintätapa on keskusteleminen kuulo- ja näköetäisyydellä. Tässä viestintämuodossa viestintä on myös kaikkein rikkainta, sillä itse asiasisällön lisäksi välittyvät nonverbaaliset viestit, kuten äänensävy, ilmeet ja eleet. Nämä nonverbaaliset viestit välittävät puhujan tunnetiloja, ja nämä ovat tärkeä osa viestintää. Viestintämuodoista lähikeskustelulla on hyvät edellytykset viestin perillemenon suhteen, sillä kuulijan on heti mahdollista antaa palautetta ja tehdä tarkentavia kysymyksiä. Jo kuulijan ilme voi paljastaa ettei hän ymmärrä viestin sisältöä.

Aikojen myötä ihmiselle on syntynyt tarve välittää viestejä myös pitkien välimatkojen taakse. Tätä tarvetta täyttämään on kehitetty useita erilaisia keinoja ja välineitä. Välineen tärkein vaikutus viestintään on siinä, mitkä osat se jättää alkuperäisestä kokonaisvaltaisesta viestistä välittämättä. Esimerkiksi puhelimessa puhuttaessa äänensävy välittyy kuulijalle, mutta eleet ja ilmeet jäävät pois. Silti puhelu on ihmiselle suhteellisen miellyttävä viestintätapa, sillä jo pelkän äänensävyn perusteella kuulijan on mahdollista aistia puhujan tunteita.

Viestintämuotojen kehityksen tulokset kuten sähköposti ja tekstiviestit ovat luoneet uusia tapoja viestiä. Vaikka tekstiviestin kirjoittaminen on suhteellisen työlästä ja viestin pituus tiukasti rajattu on tekstiviesteillä hyvätkin puolensa. Esimerkkinä mainittakoon että viestin voi helposti välittää vastaanottajaa liiemmin häiritsemättä. Rajattu pituus johtaa sanomien tiivistämiseen ja näin myös väärinymmärtämisen riski kasvaa. Etenkin nuorten keskuudessa suosio on suurta ja on kehittynyt erityinen tekstiviestikulttuuri.

Sähköpostilla on usein kätevää hoitaa erinäisiä asioita, mutta luonnollisesti vain viestin asiasisältö välittyy perille. Siksi sähköpostia kirjoitettaessa on kiinnitettävä huomiota selkeään ilmaisuun, jotta viesti tulisi oikein ymmärretyksi. Ihminen luontaisesti etsii sähköpostistakin kaikkia mahdollisia vihjeitä jotka kertoisivat viestin kirjoittajasta ja hänen tunnetiloistaan. Nonverbaalisia vihjeitä pyritään etsimään kirjoitustyylistä ja jopa rivien välistä. Joskus viestintää helpottaa että vain asiasisältö välittyy, kuten esimerkiksi alaisen ilmoittaessa epäonnistuneesta projektista esimiehelleen. Siitä onko hyvä käyttää sähköpostia toisinpäin, esimerkiksi alaisen moittimiseen, on esiintynyt eriäviä mielipiteitä.

On hyvä että on olemassa erilaisia viestintätapoja ja välineitä joista viestin lähettäjä voi valita kyseisen viestin kannalta tarkoitukseen sopivimman.