Kotitehtäväpalautus 5: Ulla-Maija Haapakangas

Ilman muuta käytetty väline vaikuttaa viestintään ja syitähän on useita. Normaalissa Face-to-Face keskustelussa ei tarvitse miettiä montako sanaa viestiin mahtuu tai kuinkahan paljon tämäkin puhelu on jo maksanut. Lyhytsanomien lähetyksessä on tarvis saada kaikki oleellinen mahtumaan 160:een merkkiin eli yhteen SMS-sanomaan. Tällöin tietysti karsitaan kaikki jaarittelu eikä jäljelle jää kuin melkät faktat ja usein vielä lyhennyksiä käyttäen. Sähköpostin eli e-mailin kirjoittelussa ei tarvitse niin piitata sanoman pituudesta ja tällöin tulee asiat kerrottua aika laajasti mutta usein melko persoonattomasti. Sähköpostia kirjoitettaessa ei tule mietittyä niin tarkkaan kuinka toinen osapuoli tulkitsee viestin ja onko rivien välistä mahdollisesti luettavissa lisäkommentteja. Sähköpostilla ja lyhytsanomilla on helppo viestiä ns. huonot uutiset kun ei tarvitse kohdata vastaanottajan reaktioita kasvoista-kasvoihin. Sanoma menee siis perille mutta vivahteet jäävät vähäiseksi ja paljon jää täten vastaanottajan tulkinnan varaan. Lyhytsanomien suosio on melkoinen ja käyttäjiä löytyy laidasta laitaaan: nuoret lähettävät toisilleen tunnustuksia yms. solkenaan ja maksuista piittaamatta ja varsinkin vanhempi väki on huomannut kuinka kätevää ja edullista on lähetellä viestejä Espanjan auringosta.

Katsekontaktin ja puheyhteyden puuttuminen vaikuttaa viestin sisältöön siten että ei tarvitse miettiä vastapuolen reaktioita ja olla valmis vastaamaan heti mahdollisiin lisäkysymyksiin ja kommentteihin. Tässä on sekä hyviä että huonoja puolia: kirjoittaja voi kenteis kirjoittaa hieman vapaammin mutta väärät sanavalinnat voivat saada aikaan mielipahaa , ja toisinaan aivan syyttä. Face-to-Face keskustelussa voidaan mahdolliset huonot sanavalinnat korjata välittömästi sillä ihmisen eleistä on 'selvästi' nähtävissä jos hän esim. hämmästelee jotain kommenttia. Tälläiset inhimilliset sanattomat viestintäaspektit , eleet, ilmeet, äänenpainot, olankohautukset jäävät täysin pois e-mail ja SMS-viestinnästä ja viestit ovat näiltä osin köyhempiä. Toisaalta e-mail ja SMS-viestinnässä muodostuu oma elekielensä ts. hymiöiden, huuto-,kysymys- ja välimerkkien sekä rivien sisentämisen ja isojen/pienien kirjaimien käyttäminen tehokeinoina.